ONKO OK NÄYTTÄÄ TUNTEITA TYÖPAIKALLA?

”Voinko minä näyttää tunteita työpaikallani?” Tätä kysymystä minulta kysytään usein.

Erittäin mielenkiintoinen kysymys. Tosin kysymys on mielestäni väärä. Kerron teille paljon paremman kysymyksen vähän myöhemmin.

Mutta syvennytään ensin tähän kysymykseen hieman tarkemmin ja tutkitaan sitä neljästä eri näkökulmasta.

  1. Mitä tapahtuu, jos sinä et näytä mitään tunteita?
  2. Minkälaisia esimerkkejä voimme saada joiltain suurilta johtajilta?
  3. Mitä oletuksia tämän kysymyksen taakse kätkeytyy?
  4. Mikä olisi OIKEA kysymys kysyä?

 

1. Mitä tapahtuu yrityksille, joissa ei näytetä tunteita?

Kuuluisassa still face -kokeessa (voit katsoa esimerkin täältä), lapset ahdistuvat ja alkavat itkeä, jos heidän äitinsä (tai isänsä) eivät näytä kasvoillaan minkäänlaisia ilmeitä.

Samaa metodia on kokeiltu myös aikuisilla [1]. Haastattelija kysyi yksinkertaisen kysymyksen ja sen jälkeen jäädytti ilmeensä. Tulokset olivat shokeeraavia. Ihmiset ahdistuivat ja heidän vastauksensa olivat epämääräisiä. He alkoivat mumista ja he olivat selkeästi epävarmoja.

Kun heiltä kysyttiin kokemuksesta jälkeen päin, he sanoivat, että heistä tuntui kuin he olisivat sanoneet jotain tyhmää. Ikään kuin he eivät kykenisi vastaamaan heille asetettuihin odotuksiin. He alkoivat epäillä itseään ja kykyjään. Kokemus oli ollut erittäin epämiellyttävä.

Ilmeettömät kasvot saattavat olla hyvä taktiikka pokeria pelatessa tai kuulusteluissa, kun haluat toisen osapuolen tuntevan olonsa mahdollisimman tukalaksi. Mutta miksi ihmeessä haluaisit toimia niin omalla työpaikallasi?

Ilmeettömyydellä tai reagoimattomuudella TUHOAT tunneilmaston ympärilläsi. Ihmiset tulevat epävarmoiksi. Heidän itseluottamuksensa häviää. Heidän luovuutensa katoaa. Heidän motivaationsa ja energiatasonsa laskee. He vetäytyvät sosiaalisesta kanssakäymisestä. Organisaatio, jossa ei näytetä lainkaan tunteita, on tunnetasoltaan kuollut organisaatio.

[1] Tanskalainen dokumentti ”Experimentet”, Line Friis Frederiksen 

 

2. Miten moni merkittävä johtaja suhtautuu tunteisiin?

Jos ajattelet monia tunnettuja johtajia kuten Steve Jobs, Richard Branson tai Jeff Bezos, yksi heidän keskeisimpiä ominaisuuksiaan on, että he näyttävät erittäin vahvasti tunteitaan. Tai katso Microsoftin edellistä toimitusjohtajaa Steve Ballmeria, joka hyppii, huutaa ja riehuu.

Nämä johtajat ovat toki ääriesimerkkejä. Todellisuudessa, vastoin yleistä uskomusta, useimmat menestyneimmistä johtajista tuppaavat olemaan varsin tylsiä.

Mutta heidän tylsähkön ulkomuotonsa takana, he ovat tunnemaailmaltaan tasapainoisia aikuisia – kohteliaita, harkitsevaisia, johdonmukaisia ja luotettavia. He saattavat näyttää melko eleettömiltä, mutta eivät tunnekylmällä tavalla. On valtava ero, näytätkö ”rauhalliselta” siksi, että tukahdutatko tunteitasi vai siksi, että olet sujut tunteidesi kanssa. Ihmiset kyllä huomaavat eron. Itse asiassa, eräässä tutkimuksessa todettiin, että kun yksi henkilö tukahdutti tunteitaan, hänen ympärillään olevien ihmisten verenpaine nousi.

Näistä syistä monet maailman johtavista yrityksistä (esim. Google, Intel, Goldman Sachs) opettavat mielen hallinnan taitoja (kuten mindfulnessia) ja tunneälytaitoja työntekijöilleen. Itseasiassa, jo 22 % yrityksistä tarjoaa mindfulnessia. Me Emergyssä olemme tarjonneet tutkitusti tehokasta tunnejohtamisen valmennusta jo kymmenille yrityksille ja osallistumme aktiivisesti alaa koskevaan tutkimukseen (esim. parhaillaan tutkimuksen kohteena on tunnetaitojen merkitys organisaation strategisessa muutoksessa.

 

 

3. Piilevät oletukset kysymyksen takana

Jos tunteiden näyttämättä jättäminen on niin vahingollista sekä monet parhaista johtajista ja yrityksistä luottavat tunteiden voimaan ja viisauteen, niin miksi kuitenkin yhä edelleen niin moni ihminen kokee, että tunteiden ilmaiseminen töissä on haitallista? Uskon, että tämä kysymys kätkee taakseen muutaman piilevän oletuksen.

Jotkut ihmiset ajattelevat, että tunteiden näyttäminen on epäammattimaista ja lapsellista. Todelliset ammattilaiset puhuvat vain tosiasioista. Todelliset ammattilaiset hallitsevat tunteensa.

Toiset uskovat, ettei asioita pidä ottaa henkilökohtaisesti. Työ on vain työtä, ja mitä ikinä tapahtuukaan, sitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Joten, jäitä hattuun!

He eivät ymmärrä sitä, että kyllä, asiat ovat aina henkilökohtaista. Tunteet ovat aina läsnä. Jos ihmiset välittävät työstään, silloin heillä on myös tunteita sitä kohtaan.

Monet ihmiset ajattelevat tunteiden näyttämisen tarkoittavan vahvojen, negatiivisten tunteiden näyttämistä. Raivostumista ja loukkaantumista. Itkemistä. Epävarmuuden kokemista. Ei, todelliset ammattilaiset eivät käyttäydy niin.

Mutta jos sinä et näytä tunteita työpaikallasi, niin tarkoittaako se sitä, ettei positiivisiakaan tunteita saisi näyttää? Olisiko niin pahasta näyttää olevansa ylpeä työstään tai yrityksestään? Siitä, että suhtautuu intohimoisesti ja innostuneesti työhönsä? Että yksinkertaisesti pitää työkavereistansa? Että ilmaisee kiitollisuutensa hyvin tehdystä työstä?

Toki on olemassa organisaatioita, joissa liiallinen innostuminen tai kiitollisuuden ilmaiseminen tulkitaan naiviksi tai epäkypsäksi ja -ammattimaiseksi käytökseksi. Mutta voihan olla, että todellisuudessa ongelma ei olekaan varsinaisesti koetut tunteet. Eräs toinen näkökulma saattaa selittää tämän. Ja niinpä tulemmekin viimeiseen näkökulmaan.

 

4. Mikä on oikea kysymys?

Tunteet ovat mukana kaikessa. Aina. Pidit siitä tai et. Ihmisistä ei löydy katkaisinta, jolla voisi sammuttaa tunteet. Joten ei ole oikein järkevää kysyä tulisiko sinun näyttää tunteita vai ei. Ihmiset näkevät ne joka tapauksessa. Ja ne tarttuvat.

Joten mikä olisi oikea kysymys?

Se on tämä: MITEN minun tulisi näyttää tunteita työpaikalla?

Tunteiden näyttäminen ei ole ongelma. Jos on, niin sitten on kyse siitä tavasta, jolla sinä tunteesi näytät.

Loukkaatko aina muita ihmisiä suuttuessasi? Käyttäydytkö niin, että ihmiset pelkäävät sinua? Huudatko ja hypitkö joka kerta, kun jotain mukavaa tapahtuu? Entä nauratko hysteerisesti niin, jolloin ympärilläsi olevat ihmiset vaivaantuvat? Useimmiten ihmiset eivät koe hankalaksi sitä, että sinulla on tunteita, vaan se tapa, jolla tunteitasi ilmaiset, saa heidän olonsa epämukavaksi.

Ei tietenkään ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa ilmaista tunteitaan. Se riippuu sinun persoonallisuudestasi. Yrityksesi kulttuurista. Miten teillä ilmaistaan iloa? Entä turhautumista? Erilaiset normit säätelevät erilaisia tunteen ilmaisun tapoja.

Joten pysähdy hetkeksi ja mieti, millainen tunneilmasto työpaikallasi vallitsee. Tämän jälkeen päätä miten sinun tulee toimia. Haluatko sulautua voimassa olevaan kulttuuriin? Vai onko ainoa realistinen vaihtoehto lähteä ja etsiä sinulle paremmin sopiva työyhteisö? Vai voisiko sinusta tulla muutosagentti terveelle, kukoistavalle tunneilmastolle omalla työpaikallasi?

 

/ Jarkko

P.S. Jos pidit tästä blogista, saa jakaa!

Seuraa meitä ja jaa!