JOHDATKO ZOMBEJA? JOS, NIIN LUE TÄMÄ!

Yksi iso haaste työelämässä on se, että se tuntuu pohjimmiltaan jotenkin tyhjältä ja merkityksettömältä. Liian monelta tavallisen yrityksen työntekijältä tuntuu puuttuvan jokin syvempi tarkoitus. Ihmiset kiirehtivät töihin, tapaamisesta toiseen, asiasta toiseen, sinne tänne. Ja huomenna sama uudestaan. Päivästä toiseen. Ihmiset eivät tunne täyttymystä työssään.

Tilastot puhuvat puolestaan:

  • 51 % USA:n työvoimasta ei koe olevansa sitoutunut (engaged) työhönsä
  • vain 16 % kokee olevansa aktiivisesti sitoutunut (actively engaged) työhönsä
  • sitoutumattomat työntekijät aiheuttavat massiiviset tappiot tuottavuudessa – noin $450-$500 miljardia vuodessa

 

Organisaatioiden missiona sanotaan usein olevan ”tehokkaat ja laadukkaat ratkaisut”, ”lisäarvon tuottaminen asiakkaille”, ”olla nro 1 siinä ja tässä…” ja ”blaablaablaa”. Tämäntyyppiset lausunnot saattavat inspiroida joitakin, mutta tavalliselle työntekijälle, ne eivät anna yhtään MITÄÄN. Kuten Frederic Laloux, kirjan ”Reinventing organizations” kirjoittaja, kuvaili tuntojaan eräässä haastattelussa:

”Kiihkeä työelämä, jossa juostaan kokouksesta kokoukseen, auttaa työtekijöitä usein painamaan taka-alalle nalkuttavan ja kipeän kysymyksen: Mikä tämän kaiken merkitys on? Haluanko minä todella elää elämäni tällä tavalla?”

Frederic Laloux

 

Kieli, jota organisaatiot tänä päivänä käyttävät, on täysin merkityksetöntä. Vaikka tiedämme, että kieli ja tunteet kulkevat käsi kädessä. Sanoilla on tunnepitoinen merkitys, ja jos vaihdat sanoja, voit vaikuttaa myös tunteisiin.

 

(Jos haluat nähdä kaksi lyhyttä YouTube-videota, joissa kerrotaan sanojen voimasta, niin klikkaa tästä ja tästä; suosittelen katsomaan molemmat videot, koska ne liittyvät toisiinsa.)

 

Esimerkki havainnollistaa asiaa.

Olimme kollegani kanssa erään asiakkaan fuusiossa valmentajina. Kahta yritystä oltiin yhdistämässä. Tarkoituksemme oli auttaa luomaan voittava tunneilmasto uudelle organisaatiolle. Katsoimme, minkälaista kieltä asiasta tehdyistä tiedotteissa oli. Kuten arvaat, kielenkäyttö oli tyypillistä yritysjargonia. Tiedotteissa vilisi sanoja kuten strategia, synergia, kilpailuetu, tehostaminen, kustannussäästöt, prosessit jne. Pyysimme asiakkaitamme miettimään, minkälaisia tunteita nämä sanat henkilöstössä ja sidosryhmissä herättävät. He ymmärsivät yskän.

Pyysimme organisaatiofuusion johtoryhmää pohtimaan, mitä sanoja he haluaisivat uudessa organisaatiossa viljeltävän erityisen paljon. Pyysimme ajattelemaan tilannetta vuosi eteenpäin. Mitkä sanat vilahtelevat toistuvasti tapaamisissa ja käytäväkeskusteluissa? Listasta tuli seuraava: huomenta, hyvä fiilis, ammattimainen, kiitos, kiva, anteeksi, hyvin tehty, hyvä tulos, menestys, yhdessä ja kodikas.

 

Varsin erilainen lista, vai mitä?

Aika lailla toisen näköinen – tai pitäisikö sanoa toisen tuntuinen – lista kuin tiedotteissa kerrottu. Mutta vielä enemmän hätkähdin, kun toimitusjohtaja avasi päivän, jossa molempien organisaatioiden kaikki työntekijät olivat ensimmäistä kertaa yhdessä miettimässä, miten yhteinen toiminta- ja organisaatiokulttuuri rakennetaan.

Kun tapaaminen alkoi, kaikki odottivat tyypillistä ”synergia-säästöt-strategia”-tyyppistä puhetta. Vastoin kaikkien odotuksia toimitusjohtaja aloittikin puhumalla onnellisuudesta. Hän kertoi:

”Istuimme kerran vaimoni kanssa viinilasillisella takapihallamme, kun näimme naapurissa asuvan pariskunnan kävelevän ohi. Olimme aina ihailleet heitä, he vaikuttivat jotenkin niin onnellisilta. Pyysimme heitä liittymään seuraamme lasilliselle, ja he suostuivat. Päätimme hyödyntää tilaisuuden ja kysyimme heiltä heidän onnellisuutensa salaisuutta.”

”Oi, kerromme mielellämme, se on hyvin yksinkertaista. Meille onni tiivistyy kolmeen seikkaan: 1) Hyvä, molemmin puolin toista kunnioittava suhde, 2) hyvä terveys, ja 3) vähän ylimääräistä rahaa. Siinäpä se. Se on meidän onnemme salaisuus.”

 

Toimitusjohtaja jatkoi:

”Kun ajattelin yhdistyviä organisaatiotamme, muistin tämän keskustelun ja nämä kolme onnellisuuden peruspilaria. Juuri tuolta haluan uuden yhteisen elämämme näyttävän. Hyvät, kunnioittavat suhteet. Terve, yhteisten tavoitteiden ympärille rakentunut organisaatio. Toimiva talous, jonka myötä meillä on koko ajan vähän ylimääräistä rahaa. Siinä se. Sellaista tulevaisuutta meille toivon. Ja tiedän, että pystymme siihen varmasti.”

Tarina sai hyvä vastaanoton ja toi fuusioon kipeästi kaivattua inhimillisyyttä. Tällaisella tarinalla ja kielenkäytöllä toimitusjohtajan taholta organisaatio sai tunneilmastolleen sellaisen kasvupohjan, jollaista harvoin näkee.

Jos siis haluat luoda muutoksia työpaikkasi tunneilmastossa, on hyvä aloittaa tarkistamalla käytetty kieli.

Mitkä ovat yleisimmin käytettyjä sanoja organisaationne kielessä? Miltä työpaikkasi toimistokieli tuntuu ihmisistä? Onko se innostavaa? Rauhoittavaa? Energisoivaa?

Katso sanoja rehellisesti. Ja tämän jälkeen, valitse sanasi huolella.

 

/ Jarkko

PS. Ilmoittautuminen ”Johda tunneilmastoa” -valmennukseen on käynnissä! Paikkoja on rajoitetusti, joten toimi nopeasti.

Seuraa meitä ja jaa!