KUINKA ALISUORITTAJASTA KUORIUTUU MENESTYJÄ?

Olet palkannut työntekijän, jonka pitäisi olla erityisen hyvä työssään ja sinulla on suuret odotukset häntä kohtaan. Sitten käykin ilmi, että hän on ”vain ok”. Tai vielä pahempaa.

√ Hän alisuoriutuu työtehtävistään.

√ Hänellä ei ole intohimoa työhönsä.

√ Hän tekee juuri ja juuri tarvittavan minimin suoriutuakseen tehtävistään.

 

Haluat tiimisi tuottavan huipputuloksia. Maailmanluokan tasoa. Vaikuttaa siltä, ettei uusi työntekijä jaa samaa intohimoa kanssasi. Siitäkin huolimatta, että kaikki vaikutti niin hyvältä kun olit palkkaamassa häntä.

Todella turhauttava tilanne! Ja sillä voi olla laaja-alaisia vaikutuksia. Todennäköisesti et tule saavuttamaan niitä tuloksia, joita olet odottanut. Jos haluat huipputason tuloksia, tarvitset kaikkien mukana olevien 100 prosenttisen sitoutumisen ja intohimoisen suhtautumisen työhönsä.

Eräs esimies kertoi äskettäin:

”Yksi alisuorittaja tekee elämästäni todella vaikeaa. Joudun tekemään extratöitä ja paikkaamaan hänen huonotasoista työtään. Ja jos olen todella rehellinen, niin pelkään, etten osaa hoitaa tilannetta ja olen surkea esimies. Ehkä oma pomoni ajattelee minun olevan epäpätevä – palkkaan vääränlaista henkilöstöä enkä osaa johtaa heitä vaaditulla tavalla. Minusta tuntuu, että koko tiimi seuraa, miten toimin tilanteessa – annanko asian olla, yritänkö jotain mikä ei toimi vai pystynkö ratkaisemaan tilanteen? Myös muut tiiminjäsenet kärsivät tämän alisuorittajan takia. Tämä aiheuttaa valtavaa painetta… Mitä tahansa teenkin rakennan samalla toimintakulttuuria – miten meidän tiimissä suhtaudutaan heikkoon suoritukseen? Mitäs jos en vain pysty ratkaisemaan tätä tilannetta?”

 

 

Alisuorittajat voivat tehdä esimiesten ja kollegoiden elämästä vaikeaa. Usein alisuorittajakin kärsii ja on myös itse onneton. Useimmat meistä haluavat kuitenkin tehdä työnsä hyvin. Ja voimme yleensä parhaiten sellaisissa tehtävissä, joissa omat kyvyt, odotukset ja tehtävän vaatimukset ovat sopivassa tasapainossa keskenään.

Eli mitä tilanteessa tulisi tehdä?

Valitettavasti ei ole olemassa vain yhtä ainoaa ratkaisutapaa, jota voisi soveltaa joka tilanteessa. Jos sellainen olisi, se olisi varmasti jo kaikkien tiedossa. Mutta on muutama juttu, joita voi kokeilla. Yksi voimakas vaikuttamisen keino, jota voisi testata, on tunnetason itsensäpaljastus.

 

Mikä ihmeen tunnetason itsensäpaljastus?

 

Kun jokin tilanne muuttuu vaikeaksi emmekä ole oikein varmoja mitä meidän tulisi tehdä, yritämme usein antaa pätevän vaikutelman itsestämme. Käyttäydymme niin kuin olisimme täysin tilanteen tasalla. Yritämme peittää epävarmuutemme ja pyrimme näyttämään itsevarmalta. Yritämme piilottaa todelliset tunteemme.

Mutta aivot nappaavat hyvin herkästi tunnetason vihjeitä. Ihmiset vaistoavat, jos emme ole aitoja. Vaikka puhuisimme ja käyttäytyisimme itsevarmasti, ihmiset aistivat epävarmuuteemme. Kehon kielemme ja kasvojen ilmeet paljastavat meidät. Kun ihmiset saavat ristiriitaisia viestejä, he tuntevat olonsa epämukavaksi eivätkä he luota sinuun.

Tunnetason itsensäpaljastus on tämän vastakohta. Sen sijaan, että esittäisit olevasi pätevä johtaja, jolla on aina vastaus kaikkeen yrittäen piilottaa epävarmuutesi, pelkosi, toiveesi, ja tunteesi, paljastatkin itsesi.

Puhut sisäisestä maailmastasi rehellisesti – miltä sinusta tuntuu, mitä ajattelet ja mitä toivot. Et syytä ketään; jaat vain omat sisäiset ajatuksesi. Näytät ihmisille, miltä sinusta oikeasti tuntuu, mitä ajattelet ja kuka sinä todella olet.

 

*****

 

Seuraava esimerkki havainnollistaa, miten tunnetason itsensäpaljastus voi toimia:

Liisa (esimies) on pyytänyt Petrin (alisuorittajan) kahdenkeskiseen keskusteluun. Liisa ja Petri ovat keskustelleet myös aiemmin, mutta Liisa ei ole osannut ottaa suoraan puheeksi alisuorittamista. Petri näyttää ajattelevan, että kaikki on hyvin ja hän tekee työnsä moitteettomasti.

Liisa: ”Petri, voinko kertoa sinulle jotain tärkeää? Jotain mikä ei ole kovin mukavaa kuultavaa, mutta minun täytyy puhua tästä?”

Petri: ”Ai? Ok, sopiihan se.”

Liisa: ”Olen itseasiassa todella turhautunut. Haluaisin nimittäin meidän tiimimme tuottavan huipputuloksia. Olemme kunnianhimoinen tiimi ja meillä on kaikki edellytykset tulla yhdeksi alamme parhaista tiimeistä. Tiimi suhtautuu hyvin intohimoisesti työhönsä. Mutta… En ole ihan varma sinusta. Jostain syystä pohdin sinun motivaatiotasi. Rehellisesti sanottuna, en ole tällä hetkellä tyytyväinen työsi tasoon.”

Petri: ”Niinkö… Mitä tarkoitat? Enkö muka tee kaikkea, mitä olet pyytänyt minua tekemään?”

Liisa: ”No, toki. Mutta ainoastaan vain sen, mitä olen pyytänyt. Et yhtään enempää. En ole varma, jaatko sinä meidän muiden motivaation olla yksi maailman parhaista. Joudun usein viimeistelemään ja korjaamaan töitäsi. Muistatko sen projektisuunnitelman, jonka pyysin sinua tekemään viime viikolla?”

Petri: ”Muistan kyllä. Tein sen valmiiksi ajallaan vai enkö muka tehnyt?”

Liisa: ”Totta, mutta oliko se sinusta maailmanluokan tasoa?”

Petri: ”No, minusta se oli ihan ok, ottaen huomioon siihen käytettävissä olevan ajan. Toki olisin voinut varmasti hioa sitä lisää, mutta minun täytyi lähteä.”

Liisa: ”Niin, sinä lähdit ja minä jäin viimeistelemään suunnitelmaasi. En olisi voinut antaa sellaista raporttia asiakkaallemme. Se ei ollut sen tasoinen, mitä haluan antaa heille. Joten minun huoleni on, ettei sinun kunnianhimosi ole samalla tasolla muun tiimin kanssa. Pelkään, että sinulle riittää vähäisempi suoritustaso. Toki on paljon sellaisia tiimejä, joissa voi työskennellä tuolla tasolla, myös meidän omassa organisaatiossamme. Mutta meidän tiimissä se ei ole mahdollista. Kun rekrytoin sinua, olin todella vakuuttunut pätevyydestäsi ja intohimostasi. Mutta nyt olen todella hämmentynyt. Missä on se pätevyys ja laadukkuus, jonka näin sinussa? Ja miten saamme sen tuotua takaisin?”

Petri: ”Tämä on aikamoinen shokki… En tiennyt, että sinusta tuntui tältä.”   

Liisa. ”Ymmärrän, että tämä on varmasti järkytys. Mutta kerron tämän sinulle vain siksi, että uskon, että sinussa on se sama pätevyys ja intohimo, jonka näin sinussa rekrytoinnin yhteydessä. Me tarvitsemme huipputekijän tiimiimme ja uskon edelleen, että sinä voisit olla juuri se, jonka tarvitsemme. Toivoisin, että olisit keskeinen tekijä tiimissämme. Minun toiveeni on, että meidän tiimissä me sytytämme, haastamme ja tuemme toisiamme, tuomme toisistamme esiin parhaat puolemme. Ja haluaisin sinun olevan yksi meistä. Nyt haluaisin todella tietää, mitä sinä ajattelet tästä kaikesta?”  

 

Liisa ja Petri jatkoivat keskustelua käyden läpi muutamia esimerkkejä, joissa Petri voisi parantaa työtään, mitä Liisa tarkoitti huipputasoisella työllä ja mitä Petrin tulisi tehdä, jotta hän täyttäisi nuo vaatimukset. Heillä oli muutamiakin keskusteluja aiheeseen liittyen. Liisa kertoi edelleen avoimesti omista ajatuksistaan, tunteistaan ja toiveistaan. Petri oli alkuun melko ahdistunut, mutta muutamassa viikossa hänen motivaationsa alkoi kohentua. Hän alkoi nauttia työstään ja hänen työnsä laatu parani. Loppujen lopuksi hänessä oli juuri se intohimo ja pätevyys, jonka Liisa oli nähnyt hänessä rekrytoinnin yhteydessä.

 

Yhteenveto

 

Kun ihmiset alisuorittavat, heillä on syy siihen. Joskus he eivät ole vain tietoisia vaatimustasosta (kuten Petrin tilanteessa). Toisinaan syy on jokin muu. Tunnetason itsensäpaljastuksella pääset ongelman jäljille. Kun paljastat taidokkaasti omat sisäiset tunteesi ja ajatuksesi, ihmiset ainakin tietävät, miltä sinusta tuntuu. Et syytä heitä, vaan kutsut heitä aitoon keskusteluun.

Joten kun joudut tekemisiin alisuorittajan kanssa, tee itsellesi selväksi – mitä toivot ja odotat häneltä. Kokoa sitten muutamia esimerkkejä – milloin odotuksesi eivät ole täyttyneet ja mitä seurauksia sillä on ollut. Nimeä tilanteeseen liittyvät tunteesi – miltä se sinusta tuntuu. Sen jälkeen käy avoin, aito keskustelu tilanteesta, jossa jaat omat sisäiset toiveesi, pelkosi ja tunteesi.

Tunnetason itsensäpaljastaminen ei ole helpoimpia tunnetaitoja ja sen suhteen täytyy olla todella tarkkana, milloin sitä on ylipäänsä hyvä käyttää, joten käytä sitä hienotunteisesti. Mutta olen nähnyt useasti, kuinka se on voinut muuttaa vaikean tilanteen täysin ympäri. Sen sijaan että piilottaisit omat sisäiset tunteesi ja ajatuksesi, kuuntelet niitä ja puhut niistä avoimesti ja rakentavasti. Tämä voi olla silta rehelliseen, aitoon keskusteluun.

 

/ Jarkko

Seuraa meitä ja jaa!