Onko työpaikallasi huhutehdas – trollipaja, joka levittää valeuutisia?

 

Eräällä suomalaisella tehtaalla liikkui sitkeä huhu, jonka mukaan tehtaan tuotantoa oltiin leikkaamassa ja siirtämässä konsernin muihin tehtaisiin. Asia kuulosti hyvin ikävältä. Se tarkoittaisi merkittävää työpaikkojen menetystä ja mitä pahinta, alas ajettu tuotanto siirrettäisiin paikkakunnalle, jolle konserni oli jo aikaisemmin kohdistanut investointeja. Voi sitä epäreiluuden ja katkeruuden määrää, jonka huhu sai aikaan: ”Näin meitä taas sorsitaan, täältä kaikki ajetaan alas ja toiminta siirretään muille paikkakunnille.” Huhu oli sitkeän sorttinen. Se nousi uudelleen ja uudelleen esiin, vaikka tehtaan johto pyrki vaimentamaan sitä selkeillä faktatiedoilla: ”Meillä menee olosuhteisiin nähden hyvin, tuotanto on laadukasta ja tuottavuuskin on hyvä. Meillä ei ole mitään syytä ajaa näin hyvin toimivaa tuotantoa alas…”

Miksi huhut ja valeuutiset ovat niin tarttuvia? Miksi ne leviävät, missä piilee niiden voima? Miksi niitä on vaikea vastustaa? Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 2017 erittäin laaja tutkimus valeuutisten leviämisestä. Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkijat analysoivat kaikkiaan 126 000 Twitter-uutista, joilla oli yli 4,5 miljoonaa lukijaa vuosina 2006–2017. Uutisten todenperäisyys tarkistettiin useiden eri faktantarkastussivustojen avulla, jonka jälkeen ne jaettiin todellisiin uutisiin ja valeuutisiin. Epäselvät jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tulokset olivat tosiuutisten kannalta musertavia.

Valeuutiset leviävät 6 kertaa nopeammin ja jopa 100 kertaa isommalle lukijajoukolle kuin paikkaansa pitävä tieto.

Ikävä yllätys oli myös se, että juuri ihmiset levittävät valeuutisia. Nettirobotit, botit levittävät tasaisesti ihan kaikkia uutisia, niitä ei voi tuloksista syyttää.

 

Yllätys ja inho ruokkivat valeuutista

 

Tutkijat löysivät tutkimuksen kautta valeuutisten kaavan. Ne saavat voimansa kahdesta vahvasta tunteesta: tieto on yllättävää ja uutisen sisältö nostattaa inhon tunteen. Tämä yhdistelmä saa ihmiset toimimaan aktiivisesti, uutinen on pakko jakaa eteenpäin sen isompia miettimättä.

tai luottamus.  Tosiuutisten vaikutus on kuitenkin valeuutisia miedompi. Näyttää siis siltä, että valeuutinen erottuu meille uutisvirrasta houkuttelevana, makeankarvaana tietona, joka yllättää ja inhottaa.

Tutkijoiden mukaan tyypillinen valeuutinen liittyy politiikkaan. Niitä tuotetaan kilpailevien puolueiden taholta ja faktoja on ehkä hankala tarkistaa. Sitä paitsi poliitikoista on helppo uskoa kaikenlaista inhottavaa. Kaikeksi onneksi tällä hetkellä liikkuu politiikkaa vähemmän valeuutisia, jotka liittyvät talouteen, tieteeseen tai onnettomuuksiin. Näitäkin kuitenkin on, joten on syytä pitää pää kylmänä, jos uutista löytää jotain erityisen yllättävää.

 

Hämmästys herättää huomion, inhon tunne hoitaa loput

 

Jos hiukan analysoi tuota valeuutisen kaavaa tunteiden näkökulmasta, niin syntyy mielenkiintoisia ajatuksia. Meillä ihmisillä on kolme keskeistä tunnetta, jotka liittyvät tietoon:

1) Uteliaisuutemme herää, kun jossakin on sellaista tietoa, jota minulla ei ennestään ole.
2) Koemme hämmennyksen tunnetta, kun tiedot ovat ristiriitaisia tai puutteellisia.
3) Täysin yllättävä tai odotusten vastainen tieto saa meidät hämmästymään.

Valeuutisten yllättävä tieto vaikuttaa siis hämmästyksen tunteen kautta. Hämmästys on yleensä lyhytkestoinen tunne, ehkä lyhytkestoisin tunteistamme. Hämmästys kaappaa huomiomme ja se kohdistaa ajattelumme ja energiamme yllätyksen aiheuttajaan. Hämmästyksen hetkellä meidän on vaikea ajatella muita asioita. Hämmästys herättää aistit ja se voimistaa muistijälkeämme.

Entä sitten tuo valeuutisen herättämä toinen tunne, inho? Inhon tunne herää, kun huomaat tai koet jotain hyvin epäreilua. Inhon tunne on yksi voimakkaimmista negatiivisista tunteistamme ja sillä on voimakas pois ohjaava vaikutus. Haluamme pysyä mahdollisimman kaukana inhon aiheuttajasta. Inholla on hyvin kaukaiset sukujuuret, tunne on alun perin helpottanut ihmiskuntaa mm. erottamaan pilaantuneen ruuan kelvollisesta. Inhon tunne leviää helposti työpaikalla ja se myös ”saastuttaa” aiheuttajansa ja hänen ympäristönsä. Inho vaikuttaa päätöksentekoon, vaikka emme sitä välttämättä huomaa. Haluamme hankkiutua eroon inhon aiheuttajasta tai jopa organisaation ”saastuneista osista”. Inhon tunnetta on vaikeaa tukahduttaa, eikä se ole fiksua. Inhon tunne pitää kohdata ja käsitellä. Jos inhoa ei käsitellä, se lisää yleistä kriittisyyttä.

Valeuutisten kaava on suorastaan pelottavan nerokas. Yllätyksellinen tieto nostattaa hämmästyksen tunteen, joka herättää meidät ja kaappaa huomiomme. Huomio on siis herätetty, kanava mieleemme on auki. Tämän jälkeen valeuutinen nostattaa voimakkaan negatiivisen tunteen, tiedot suorastaan inhottavat meitä. Seurauksena se, että tällainen tieto jaetaan heti eteenpäin, kaverit eivät varmaan ole vielä uutista nähneet. Ja näin valeuutinen leviää, nopeasti ja laajalle.

 

 

Trollipaja paljastuu

 

Jutun alussa oleva tehdastarina on totta. Teimme yhteistyötä tehtaan johdon ja esimiesten kanssa ja käsittelimme erään valmennuksen aikana MIT:n tuloksia valeuutisista ja niiden leviämiseen vaikuttavista tunteista. Teimme esimiesten kanssa harjoituksen, jossa käsiteltiin yhtiön sisällä liikkuvia huhuja.

Huhuja löytyi monenlaisia, kaikki negatiivisia. Yksi sitkeimmistä oli huhu, jonka mukaan yksi tehtaan koneista ajetaan alas ja se siirretään naapurikaupunkiin. Keskustelimme myös siitä, mistä ja miksi tällaiset huhut saavat alkunsa? Kuka hyötyy negatiivisista huhuista ja miksi niihin uskotaan? Tässä tapauksessa todennäköiseksi trollipajaksi paljastui paikallisen kauppakeskuksen kahvilassa kokoontuvaa joukkoa entisiä työntekijöitä. Nämä henkilöt pohtivat tehtaan tulevaisuutta ja jakoivat avuliaasta uutisia ja vinkkejä sekä tehtaan nykyisille työntekijöille, että median edustajille. Näin huhu pysyi hengissä ja sitä ruodittiin jopa paikallislehden palstoilla. Huhulla ei ollut totuudenperää, mutta valeuutisen lailla se vaikutti tunteisiin ja levisi kulkutaudin lailla.

 

Mitä huhuille voi tehdä?

 

Mitä valeuutisen tai huhun levittäjä hyötyy? Mitä hän saa itselleen? Miksi hän haluaa levittää negatiivisia ”uutisia”, huhuja? Kukaan ei varmasti osaa tarkkaan sanoa, mitä kaikkia asioita tehtaalla on tapahtunut. Yleisesti voisi kuitenkin ajatella, että taustalla voi olla varsin inhimillisiä perustarpeita.

  • Huhun levittäjä saa varmasti kiinnostusta ”Minulla on yllättävää tietoa, haluatko kuulla?” Jokainenhan meistä haluaa olla kiinnostava muiden silmissä, vaikka edes hiukan.
  • Ehkä muut kahvilassa olijat ymmärtävät häntä ja hänen mielipiteitään? Muiden ymmärrys tuntuu hyvältä.
  • Tietojen levittäminen saattaa nostaa hänen arvostustaan muiden silmissä? Kukapa meistä ei haluaisi olla arvostettu?
  • Ehkäpä hän on kokenut, että häntä ei ole aikoinaan kohdeltu reilusti työpaikallaan? Reiluuden tunne on hyvin herkkä asia ja epäreiluus muistetaan pitkään. Voimakas epäreiluus nostattaa inhon tunteita, ja näin huhu saa lisää polttoainetta.

Miten sitten katkaistaan huhulta siivet? Varsin vaikea kysymys yleisellä tasolla, mutta jos asiaa tarkastelee yksilötasolla, niin vastaus on yksinkertainen.

 

Kolme vinkkiä valeuutista vastaan:

 

  1. Ole tarkka, muista valeuutisen kaava. Kun kohtaat jonkin yrityksen sisällä liikkuvan huhun ja se kuulostaa yllättävältä ja epämiellyttävältä, niin kyseessä voi olla valeuutinen. Tarkista tiedot, ennen kuin jaat sitä eteenpäin.
  2. Mieti motiivit. Kuka hyötyy huhusta, kenen etua se ajaa? Muista myös inhimilliset perustarpeet: lisääkö huhu levittäjänsä kiinnostavuutta, saako hän ymmärrystä tai arvostusta vai onko huhun levittäjää mahdollisesti kohdeltu epäreilusti?
  3. Odota 5 sekuntia, ennen kuin jaat tiedon. Kysy itseltäsi: haluanko minä jakaa tämän tiedon eteenpäin?

 

Näillä konsteilla voit itse vaikuttaa huhujen leviämiseen. Se ei ehkä katkaise huhulta siipiä, mutta ainakin vaikutat siihen, mitä viestejä sinun kauttasi leviää.

 

/Hex

PS. Tämä kirjoitus ei ole valeuutinen. Saa jakaa.

 

Seuraa meitä ja jaa!