Taito, joka erottaa tulevaisuuden johtajat muista

Eräs johtaja kertoi:

”Minun tehtäväni on saada aikaan tuloksia. Sitä minulta odotetaan. Kun menen tapaamaan esimiehiäni, he kysyvät minulta vain tuloksista. Heitä ei edes kiinnosta mikään muu. Niinpä keskityn kasvattamaan tuloksia ja tehokkuutta. Ei oikeastaan ole minun agendallani miettiä, miltä ihmisistä tuntuu. Tietenkään en halua, että ihmiset voivat huonosti ja toivon, että heistä olisi hyvä olla täällä töissä. Mutta minulla ei todellakaan ole aikaa eikä energiaa huolehtia heidän tunteistaan. Se ei ole minun tehtäväni. En minä ole sen alan ekspertti. Olen liiketoiminnan johtaja. Odotan, että työntekijäni pitävät huolen itsestään ja hoitavat työnsä.”

Tällainen ajattelutapa on hyvin yleinen johtajilla. Ymmärrettävästi. Siihenhän heidät on koulutettu. Johtamaan liiketoimintaa. Johtamaan strategioita, prosesseja ja taloutta. Heidän työnsä on saada aikaan tuloksia. Sitä heiltä odotetaan.

Mutta miten tämä ajattelutapa toimii modernissa, kompleksisessa, nopeatempoisessa, 24/7 maailmassa? Ei kovin hyvin. Se ei toimi milleniaalien ja tulevaisuuden sukupolvien kanssa. Ja sitä paitsi, olemme nähneet, mihin tämänkaltainen ajattelutapa meidät johtaa. Maailma on täynnä tunnekylmiä organisaatioita Ihmiset sairastuvat korporaatiosyndroomaan. He menettävät intohimonsa. He ovat kuin zombeja, kävelevät ympäriinsä, tuntien olonsa tyytymättömäksi, käyttäen vain murto-osan omasta potentiaalistaan. Heistä tulee tunnetasoltaan kuolleita.

Gallupin työntekijäsitoutumistilastot ovat kammottavia:

  • 15 % maailman kaikista työntekijöistä kokee olevansa sitoutuneita työhönsä
  • 24 % on sitoutumattomia työhönsä
  • 21 % kokee, että heitä johdetaan motivoivalla tavalla

Nämä tilastot kertovat siitä, kuinka paljon työpaikoilla heitetään hukkaan ihmispotentiaalia. Sitoutumattomat työtekijät ovat useammin poissa, ovat tehottomampia ja paljon kalliimpia. Gallup arvioi, että sitoutumattomat työntekijät maksavat Yhdysvalloille noin $450-$550 miljardia per vuosi. Isossa-Britanniassa kustannukset ovat puolestaan £52-£70 miljardia ($83-$112) per vuosi. Mikähän sitoutumattomuuden kustannus on Suomessa?

 

 

Ja silti, moni meistä haluaisi hyvän työpaikan. Tuntea olonsa motivoituneeksi ja energiseksi. Tulla kohdelluksi hyvin. Olla ylpeä työstään. Olla hyvällä tuulella töissä. Tehdä jotain merkityksellistä.

Tulevaisuuden johtajat ymmärtävät tämän. He ovat lukeneet tutkimukset, joiden mukaan yritykset, joiden työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä, tuottavat 184 % enemmän pörssituottoa pitkässä juoksussa. He ymmärtävät, että työntekijöihin on luotava yhteys ennen kuin heitä voi johtaa. He tietävät, että myötätunto on huomattavasti tehokkaampi johtamiskeino kuin kovuus. He ymmärtävät, että organisaation tunneilmasto on tulevaisuudessa menestyvien yritysten kulmakivi. Organisaation ilmasto saattaa vaikuttaa jopa 20-30 % organisaation menestykseen. Tulevaisuuden johtajat tietävät, että tiimin tunneilmasto (psykologinen turvallisuus) on tärkein tekijä, joka erottaa huipputiimin muista.

Yhteenvetona: tulevaisuuden johtajat tietävät, että tunnejohtajuuden taidot ovat elintärkeä menestystekijä.

Joskus mietin, miksi niin monet johtajat eivät juurikaan kiinnitä huomiota siihen, miltä ihmisistä tuntuu töissä? Huolimatta siitä, että tutkimustulokset aiheesta ovat niin selkeitä. Tähän päivään mennessä vastaani ei ole tullut yhtään tutkimusta, joka osoittaisi, että tunteet ovat täysin epäoleellisia työssä tai että huono tunneilmasto olisi hyväksi liiketoiminnalle.

Juteltuani asiasta satojen johtajien ja esimiesten kanssa olen ymmärtänyt, että on kaksi isoa estettä tunnetaitojen käyttöönotolle. Joko 1) he eivät ole tietoisia näistä tosiasioista. Heillä ei ole sisäsyntyistä, luontevaa ymmärrystä ja kiinnostusta aiheeseen. He eivät ole nähneet, lukeneet tai ymmärtäneet tutkimustuloksia. Aihe ei ole tavoittanut heitä eivätkä he ajattele asiaa. Tai 2) he ymmärtävät tämän, mutta he eivät tiedä, miten heidän tulisi toimia”Ymmärrän kyllä, että tunteilla on valtava vaikutus työntekijöiden työntekoon. Mutta mitä voin tehdä sille? Mitä minun tulisi tehdä, jotta saisin parannettua tunneilmastoa täällä?”  Ja koska he eivät tiedä, mitä heidän tulisi tehdä, he jatkavat entisellä, tutulla tyylillään.

Kuitenkin ihan jokainen voi oppia lisää tunnejohtamisen taitoja. Myös se kivikasvoinen, tunneilmaisultaan niukka, prosessi- ja tuloskeskeinen johtaja. Olen nähnyt sen satoja kertoja. Tunnetaitojen alueella on lukuisia helppoja, käytännöllisiä juttuja, jotka kuka tahansa voi opetella ja tehdä. Jos vain haluat. Avainkysymys on: Haluatko?

Monesti alkuun pääseminen on se vaikein askel. Miten sitten aloittaisit?

Hyvä ensimmäinen asken on, että alat rikastamaan tunnesanastoasi. Usein kuvaamme tunteitamme ainoastaan hyvin yleisellä tasolla: ”Tuntuu hyvältä” tai ”Tuntuu pahalta”. Mutta tunteiden kuvaileminen tällaisella tasolla on kuin viininmaistaja sanoisi, että viini on punaista tai valkoista. Oikealla connoisseurilla on rikas sanavarasto viinien kuvailemiseen: rikas, täyteläinen, ikääntynyt, aavistus tammea, mustaviinimarjaa ja vanilijaa… Kun connoisseur kehittää rikkaan sanavaraston, samalla hänen kykynsä tunnistaa ja erottaa eri maut toisistaan vahvistuu. Kieli ja taidot kehittyvät käsi kädessä.

Sama juttu tunteiden kanssa. Kun tunteisiin liittyvä sanavarasto laajenee, alkaa myös huomaamaan ja erottamaan useampia tunteita. Ja samalla, kun alkaa huomaamaan enemmän tunteita, niitä alkaa myös kokemaan enemmän. Alat nähdä tarkemmin, mitä itsessäsi ja tiimissäsi tai organisaatiossa tapahtuu tunnetasolla. Tunteet ovat tietoa ja energiaa. Ne kertovat sinulle jotain, ja ne säätelevät energiatasoasi.

Jotta pääsisit alkuun tunnesanaston rakentamisessa, voit hyödyntää tätä tunnekarttaa. Kartan avulla pääset hyvin alkuun tunnetaidoissa. Printtaa se ja aseta tietokoneruutusi yläpuolelle tai jonnekin muualle, mistä voit helposti nähdä sen. Kysy sitten seuraavat kaksi kysymystä itseltäsi vähintään kerran päivässä:

 

  1. Miltä minusta tuntuu juuri nyt?
  2. Mitä tunteita olen nähnyt tänään töissä?

 

 

 

Kysy nämä kysymykset joka päivä, ja tunnetaitosi alkavat rakentua.

Kun opettelet tämän elintärkeän taidon, kasvupotentiaalisi on valtava. Eikä ainoastaan johtajan roolissa, vaan myös henkilökohtaisessa elämässäsi. Uskon vahvasti, että johtajana kasvaminen tarkoittaa myös ihmisenä kasvamista.

Kokeile. Kysy nuo kaksi kysymystä ja käytä karttaa apuna. Äläkä tyydy pelkästään ”Ihmiset ovat huonolla fiiliksellä” tai ”He tuntuvat olevan ihan ok”, vaan mene syvemmälle: Ovatko he vihaisia? Surullisia? Uteliaita? Helpottuneita? Tulet yllättymään siitä, kuinka paljon tunteita työpaikalla onkaan! Ja sinussa itsessäsi. Tämä on ensimmäinen askel, joka täytyy ottaa oppiakseen taidot johtaa tunneilmastoa. Jotta voit johtaa tunneilmastoa, sinun on ensin nähtävä se.

 

/Jarkko

 

Seuraa meitä ja jaa!