Tunnekeskeinen ratkaisu teknisiin ongelmiin

 

”Meillä ei oikeastaan ole mitään tunteisiin liittyviä haasteita tällä hetkellä. Haasteemme liittyvät enemmän operatiivisen toiminnan pyörittämiseen. Esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen, työvuorojen järjestelyihin, resurssipulaan, organisoitumisen haasteisiin.”

Toimintaan liittyviä haasteita, joissa tunteilla ei ole mitään roolia?

Näin usein ajatellaan. Johtamisen haasteet liittyvät strategian toimeenpanoon, prosessien tehostamiseen, kulujen karsimiseen, myynnin kasvattamiseen, tietojärjestelmien kehittämiseen. Eivät tunteisiin.

Vai eivätkö?

Tottahan on se, etteivät tällaiset ongelmat ratkea pelkästään tunneilmastoa kehittämällä. Työvuorot täytyy ihan oikeasti tehdä, vaikka tunnelma olisi mikä. Resurssipula ei ratkea vain fiilistä kehittämällä. Mutta näissäkin haasteissa tunteilla on keskeinen rooli.

Mitä tunteita sinussa herää, kun ajattelet tavoitteitasi, työvuoroja, kulujen karsimista tai vaikkapa strategian toimeenpanoa?

Herättävätkö nämä sinussa innostusta? Ylpeyttä? Ahdistutko? Turhaudutko? Vai etkö tunnista yhtään mitään tunteita?

Jo 1980 – luvulla kokeiltiin, miten henkilön kokemat tunteet vaikuttavat hänen ongelmanratkaisukykyynsä. Henkilöille annettiin 10 minuuttia aikaa ratkaista melko yksinkertainen, mutta pientä luovuutta vaativa ongelma. Ennen koetta puolet henkilöistä saatettiin hyvälle tuulelle. Niistä, joita ei saatettu hyvälle tuulelle, vain 13% keksi ratkaisun.

Entä hyväntuuliset? Heistä 75% ratkaisi ongelman.

Vastaavia tuloksia on myöhemmin saatu useista tutkimuksista. Lääkärit ratkovat mutkikkaita potilastapauksia huomattavasti nopeammin ja oikein, kun heidät on ensin saatu hyvälle tuulelle. Ihmiset havaitsevat kokonaisuuksia paremmin heti, kun silmiä ympäröivät, aitoon hymyyn liittyvät lihakset aktivoituvat. Oppilaat suoriutuvat matemaattisista tehtävistä huomattavasti paremmin, kun heitä on ensin pyydetty miettimään jotain mielialaa kohentavaa.

 

 

Kokemasi tunteet vaikuttavat vahvasti kykyysi ratkoa eteesi tulevia haasteita.

 

Nykyään tiedämme myös aivotutkimuksesta, että tunteet ja ”järkevä” ajattelu ovat koko ajan sidoksissa toisiinsa. Kun koet erilaisia tunteita, se vaikuttaa myös aivojesi ja koko elimistösi toimintaan. Esimerkiksi:

  • Vihaisena verenkiertoa ohjautuu paljon käsiin ja jalkoihin, ja ”järkevän” ajattelun alueet otsalohkossasi jäävät vähemmälle hapelle. Vihainen mieli ei pysty ajattelemaan asioita monipuolisesti.
  • Ahdistuneena mieli jumittaa yksityiskohdissa ja märehtii ongelmissa. Ahdistuneena on vaikea olla innovatiivinen.
  • Tyytyväisenä ajattelusi on joustavaa ja monipuolista.
  • Ilahtuneena hahmotat paremmin kokonaisuuksia ja keksit luovia, uudenlaisia ratkaisuja.

 

Ja niin edelleen. Erilaiset tunnetilat vaikuttavat siihen, miltä maailma sillä hetkellä näyttää ja miten mielesi ja kehosi toimii.

Neurotietelijä Antonio Damasio on kuvaillut potilaita, joilla on aivovaurio alueella, joka yhdistää järkevän ajattelun ja tunneperäistä tietoa käsitteleviä alueita. Heidän järkensä toimii normaalisti.  Esimerkiksi eräs potilas pystyi hyvin kuvailemaan erilaisten ravintoloiden hyviä ja huonoja puolia, kun häntä pyydettiin valitsemaan ravintola. Mutta hän ei pystynyt lopulta tekemään minkäänlaista valintaa. Kun mikään vaihtoehto ei tuntunut paremmalta kuin toinen, päätöstä ei syntynyt.

Kuvitelma, että voisimme tehdä päätöksiä pelkästään järjen perusteella, on illuusio. Nykyaikainen aivotutkimus ei tue tuollaista käsitystä. Aivot toimivat laaja-alaisesti koko ajan, eivät vain yksi osa kerrallaan. Tunteet ja rationaalinen ajattelu ovat koko ajan sekoittuneita toisiinsa.

Oivallinen esimerkki on matemaattiset yhtälöt. Nehän ovat puhdasta logiikkaa ja järkeä, jossa tunteilla ei ole mitään roolia. Paitsi että… Tutkimusten mukaan oppilaat arvottavat matemaattisia yhtälöitäkin tunneperäisesti. Ne ovat esteettisen kauniita tai luotaantyöntävän rumia. Ne ovat kutsuvia, houkuttelevat ratkomaan yhtälön, tai ne tuntuvat ahdistavilta ja vaikeilta.

Tunteet ovat aina mukana kaikessa ajattelussa. Kun kerrot tavoitteista, strategiasta, työvuoroista tai vaikkapa kesälomien sijoittumisesta tänä vuonna, viestisi herättää kuulijoissa jonkinlaisia tunteita. Faktat herättävät erilaisia tunteita ja tunteet vaikuttavat kykyysi suoriutua.

Se, että tunteesi vaikuttavat toimintaasi, myös työpaikalla, ei ole mielipidekysymys. Se on fakta.

 

Miten siis hyödynnät omia tunteitasi samalla kun ratkot arjen haasteita?

 

Tässä viisi vinkkiä, joilla pääset alkuun:

  1. Pysähdy ja hengitä. Kuuntele, mitä tunteita itsessäsi huomaat. Nimeä tunnetilasi itsellesi rehellisesti: ”Ahdistaa tämä resurssipula…” Kirjoita tunteesi lapulle.
  2. Viivyttele näissä tunnelmissa hetki. Ja vielä toinenkin. Kunnioita näitä tunteita. Anna niille arvostavaa huomiota: ”Tältä minusta tuntuu, ja se on inhimillistä.” Tunteissasi ei ole mitään vikaa. Ne ovat täysin luonnollisia. Tällaista on olla ihminen töissä.
  3. Tunteet ovat tietoa ja energiaa. Ne yrittävät kertoa sinulle jotain ja säädellä energiatasoasi sen mukaisesti. Kuuletko, mitä tunteesi sinulle kertovat?
  4. Mieti, miten voisit nostaa tunnelmaasi edes himpun verran. Mitä tapahtuu, jos nyt hymyilet? Onko sinulle selvää, miksi teet tätä työtä – löytyykö työn tarkoituksesta jotain mieltä ylentävää? Nostaisiko jokin musiikki tai videopätkä mielialaasi? Kokeile onnistutko ilahduttamaan kollegasi – silloin omakin mielialasi nousee.
  5. Nyt tartu haasteeseen uudestaan. Jos onnistuit käsittelemään tunteesi hyvin, todennäköisesti saat hommasi tehtyä paremmin tai löydät siihen jonkin uuden näkökulman.

 

Kun tunnistat työpaikalla esiintyvät tunteet rehellisesti ja arvostavasti, tilanteet eivät tule sinulle yllätyksinä. Osaat varautua paremmin erilaisiin kohtaamisiin ja ikäviäkin asioita sisältävät keskustelut sujuvat hiukan viisaammin. Ja teknisetkin haasteet ratkeavat paremmin kun tiedät, mitä tunteita niihin liittyy.

 

Jarkko

 

Seuraa meitä ja jaa!