Näin saat strategian maistumaan herkulliselta

Kauppalehden tuoreen artikkelin (KL 7.12.) mukaan suomalaisista pörssiyhtiöistä joka kolmannella ei ole lainkaan strategiaa ja joka toisella on huono strategia. Näihin lukuihin ovat päätyneet kokeneet yritysjohtajat ja konsultit Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö. Heidän mukaansa vain yhdellä  prosentilla pörssiyhtiöistä on hyvä strategia. Tiedot löytyvät herrojen uudesta kirjasta, jota en ole vielä saanut käsiini, mutta murskaavilta nuo luvut vaikuttavat. Luulisi niin, että sijoittajia kiinnostaisi pörssiyhtiön strategia, onhan se yksi tärkeimpiä keinoja tavoitella kilpailuetua ja erottumista markkinoilla.

Moni yhtiö on kuitannut strategiansa tavoitteella ”kannattava kasvu”, mikä voi olla hyvä tavoite, mutta ei täytä strategian määritelmää.

Etäistä ja vaikeaselkoista – EVVK

Jos strategiat ovat määrällisesti heikossa hapessa, niin missä tilassa on niiden aikaansaamat tunnereaktiot? Yleisen keskustelun perusteella strategiat koetaan työpaikoilla etäisiksi ja vaikeaselkoisiksi. Tavallinen työntekijä ajattelee ja käsittelee asioita oman työnsä kautta, päivittäisen työn tasolla. Johdon käyttämä kieli ei välttämättä avaudu, eikä strategia herätä kiinnostusta. Etäinen ja vaikeaselkoinen eivät oikein vedä puoleensa.

Mitä tapahtuisi, jos teidän yrityksenne strategia vaikuttaisi vahvemmin tunteisiin, herättäisi vaikkapa nykyistä enemmän uteliaisuutta? Strategiassa ja sen esittämistavassa olisi jotain, joka saisi kuulijoiden kiinnostuksen heräämään. Jotain, joka vähän yllättäisi tai voisi herättää jopa hämmästystä.

Uteliaisuus on vahva tunne, ja se herää, kun jossain on tietoa, jonka haluaisin saada omakseni. Jos strategia herättäisi uteliaisuutta, niin siitä olisi enää pieni matka innostukseen. Innostus kun syntyy usein uteliaisuuden kautta. Innostava strategia onkin monen yrityksen tavoitteena.

Pelkillä tavoitteilla, ”kannattava kasvu” tai tulosmittareilla on vaikea lietsoa innostusta.

Strategia kaipaa jotain, joka sytyttää ja koskettaa tunteita. Norjan hiihtomaajoukkueen ex-valmentajanja yrityskonsultti Bertrand Larssenin sanoin: ”Hyvä tavoite saa ihon kihelmöimään ja täyttää ihmisen toimintahalulla. Tavoite ei koskaan tehoa, ellei se vaikuta tunteisiin”. 

Kolmen värin strategia

Eräässä suomalaisyrityksessä haluttiin testata, miten esimiehet suhtautuvat tuoreeseen strategialuonnokseen. Heille järjestettiin rastitehtävät, joissa testattiin kolmea asiaa:

  1. Mitä kysymyksiä strategia herättää, mistä tarvitaan lisää tietoa?
  2. Mitä tunteita strategian eri osa-alueet saavat aikaan?
  3. Mitä toimenpiteitä strategia vaatii toteutuakseen?

Tuloksena saatiin värikoodattu taulukko: vihreä – keltainen-punainen, joka kertoi johdolle varsin tarkkaan mistä asioista tarvitaan lisää tietoa tai mitä asioita pitää täsmentää. Mitkä asiat strategiassa tunnetasolla innostavat, energisoivat, pelottavat tai ahdistavat, tai mitkä asiat koettiin latistavina. Lisäksi nähtiin myös, mitä toimenpiteitä strategia vaatisi toteutuakseen.

Testin perusteella strategiaan tehtiin joitakin muutoksia ja täsmennyksiä, mutta ennen kaikkea strategian viestintä muutti muotoaan. Paljon suunniteltua enemmän käytettiin aikaa punaisen värikoodin saaneiden alueiden tulkintaan sekä strategian aiheuttamien energisoivien kohtien käsittelyyn. Ilman testausta näitä ei olisi tiedetty.

Strategia sai myös lempinimen: kolmen värin strategia. Lempinimen ja värikoodien avulla johtoryhmä tunsi strategian sisällön hyvin, siitä puhuttiin usein ja se pystyi ennakoimaan, mitkä asioista olisi melko helppo toteuttaa, mitkä vaatisivat enemmän aikaa ja mitkä asiat saavat ihmiset syttymään. Tärkeitä tietoja jokaiselle johtajalle.

Syötävän hyvä strategia

Erään toisen yhtiön strategiassa oli aikoinaan kolme pääkohtaa, joista jokainen kuvattiin yhden sanan avulla. Sanat olivat: ilo, äly ja liike. Koko strategia oli siis kerrottavissa kolmella sanalla.

Noiden kolmen asian tulisi olla tasapainossa, muuten yritys ei menestyisi.

  • Jos on liikaa älyä (pohditaan ja analysoidaan liikaa), niin liike loppuu.
  • Jos taas on liikaa iloa (keskitytään pelkästään hauskanpitoon), niin äly jää jalkoihin.
  • Ja jos on vain liikettä (jatkuva kiire ja loputtomasti ylitöitä), niin toiminta ei voi olla järkevää eikä kovin kivaakaan.

Menemättä strategian sisältöön tarkemmin, niin kuningasajatus strategian lanseerauksessa oli henkilöstöruokalan mukaanotto.

Ruokalan henkilökunta otti strategian kolme teemaa innollaomakseen ja strategia kirjaimellisesti syötiin makoisiin suihin kolmenseuraavan viikon aikana. Ehkä ikimuistoisin strategia, jonka suunnittelussa olen saanut olla mukana! Ihmiset odottivat ruokailuun pääsyä ja maistelivat mitä herkkuja esimerkiksiaivotoiminnan kannalta on loihdittu ”älyn viikolla”. Ruuan lisäksi tarjolla oli myös faktatietoja ruuan vaikutuksista aivojen hyvinvointiin. Ja millä innolla strategiasta puhuttiin. Vieläkin nousee vesi kielelle.

Vain mielikuvitus on rajana, kun strategiaa halutaan elävöittää. Kyse on enemmänkin tahdosta, halutaanko strategian elävöittämiseen panostaa? Mitä muuten sanoisit – millä suomalaisyhtiöllä on herkullisin strategia?

Hex

Seuraa meitä ja jaa!

NÄIN SAAT IHMISET KUUNTELEMAAN SINUA

Todella turhauttavaa… Yrität kertoa ihmisille jotain tärkeää asiaa, mutta kukaan ei kuuntele.

Kerrot tiimillesi: ”Seuraavat asiat meidän tulee tehdä tulevien viikkojen aikana. Ensiksi meidän tulee ajaa sisään uusi IT-ohjelma. Tämän jälkeen meidän tulee korjata asiakasrajapintaan liittyvät ongelmat.”  Ei reaktiota. Osa on uppoutunut tietokoneisiinsa. Toiset tuijottavat sinua katse tyhjänä. Loput näyttävät torkkuvan unen ja valveen rajamailla.

Olet juuri esitellyt uuden strategianne. ”Eli tässä on meidän uusi strategiamme. Kysyttävää tai kommentoitavaa?”

Syvä hiljaisuus. Ei kommentteja. Ei kysyttävää. ”Kuulikohan kukaan edes mitä minä sanoin?”, pohdit itseksesi. Seuraavana päivänä kukaan ei puhu strategiasta. On ilmiselvää, ettei viestisi mennyt perille.

Kerrot puolisollesi: ”Minusta olisi todella mukavaa viettää enemmän aikaa yhdessä. Voitaisiinko mennä syömään siihen, uuteen ravintolaan lauantaina?” ”Hmm… joo, ehkä… Mutta arvaa mitä Liisa-täti kertoi minulle eilen? Hän oli ostanut uuden mekon, joka ei sitten sopinutkaan hänen kenkiinsä. Niinpä hänen täytyi mennä ostamaan uudet kengät ja…” Blaa blaa blaa…

Sanot teini-ikäiselle pojallesi: ”Meidän täytyy sopia tietyistä perussäännöistä kotiintuloaikojen suhteen. Sinä et voi olla koko yötä ulkona!” ”Joojoo, mutta mun pitää nyt mennä. Nähdään, moi!”

Toisiin vaikuttaminen ei todellakaan ole helppoa…

Mutta monesti eräs yleinen kompastuskivi tekee siitä tarpeettomankin vaikeaa. Yleinen virhe, johon useimmat meistä lankeavat, kun yritämme saada muut kuuntelemaan meitä. Kun ymmärrät tämän virheen ja opit yksinkertaisen taktiikan virheen välttämiseksi, kykysi vaikuttaa nousee kohisten. Tämä voi olla yksi vaikuttavimmista tunnetaidoista, jota tulet koskaan oppimaan, jos opettelet sen oikein. Lue siis eteenpäin.

 

Mikä kompastuskivi ja virhe?

 

Yrittäessämme vaikuttaa toisiin ihmisiin, erehdymme usein uskomaan, että ”ainut asia, mitä meidän tarvitsee tehdä, on vain kertoa heille faktat. Meidän tarvitsee ainoastaan jakaa tietomme muille.” Ajattelemme, että kun kerromme muille tosiasiat, he imaisevat tiedon itseensä ja alkavat automaattisesti käyttäytyä sen mukaisesti. Näyttää siltä, että oletamme ihmisten olevan rationaalisia, ja kun annamme heille rationaalista tietoa, asiat järjestyvät. Mutta eihän se niin mene.

On itseasiassa aika hämmästyttävää, että yritämme samaa tapaa uudestaan ja uudestaan, vaikka se ei näytä toimivan. Erityisesti yritykset ovat täynnä rationaalisen tiedon virtaa.

 

 

Tämä on meidän strategiamme…. Nämä ovat meidän tavoitteemme…. Nämä ovat meidän prosessimme…. PowerPointeja…. Sähköposteja…. Tietoa.

Ja sitten alkaa ihmettely: ”Miksi hemmetissä ihmiset eivät hoida hommiaan?” Minähän lähetin sähköpostia asiasta. Ja kerroin heille kaikki faktat kokouksessa. Mikä heitä vaivaa?”  

 

On korkea aika ymmärtää ja sisäistää, että ihmiset eivät ole rationaalisia.

Toistetaan vielä varmuuden vuoksi: Ihmiset eivät ole rationaalisia.

 

Sitten siirrytään seuraavaan kysymykseen: ”Mitä voin tehdä asialle? Jos ihmiset eivät ole rationaalisia, niin kuinka saan viestini perille?”  Loistavaa! Hyvä kysymys.

Vastauksen tähän saa, kun ymmärtää sen tosiasian, että ihmiset ovat tuntevia olentoja. Sanot tai teet mitä tahansa, se herättää kuulijassa jonkin tunteen. Jopa silloin, kun puhut vain faktoista. Ja vaikka et itse näyttäisi mitään tunteita. (Ja itseasiassa, jos et näytä mitään tunteita, se herättää ihmisissä herkästi varsin ikäviä tunteita…)

 

Esimerkiksi kun puhut tiimisi tavoitteista, viestisi herättää ihmisissä tunteita.

  • Ehkä he tuntevat olonsa ahdistuneeksi. ”Äh, minulla on jo nyt ihan liikaa kaikkea. En pysty ottamaan vastaan enää mitään uutta!”
  • Ehkä he tuntevat olonsa innostuneeksi. ”Mahtavaa! Aloitan saman tien!”
  • Ehkä he ovat peloissaan. ”Pelkäänpä, etten pysty siihen, mitä hän pyytää minulta. Jos esitän, etten kuullut mitään, niin ehkä hän jättää minut rauhaan ja voin jatkaa töideni tekemistä kuten aina ennenkin.”
  • Ehkä he kokevat olonsa välinpitämättömäksi, eikä viestisi ole koskettanut heitä millään tasolla. ”Taas tätä samaa huttua. Ei koske minua.”

 

Faktoihin keskittyvä viesti voi siis herättää mitä moninaisimpia tunteita, mutta haluan nyt keskittyä yhteen erityiseen tunteeseen – kaikista tärkeimpään tunteeseen – joka sinun tulee herättää kun haluat vaikuttaa muihin.

Jos haluat vaikuttaa ihmisiin, niin ensimmäinen asia, joka sinun täytyy tehdä, on saada heidän huomionsa. Jos sinulla ei ole ihmisten huomiota, he eivät kuule mitä sanot. Heidän ajatuksensa ovat muualla. He ovat ikään kuin leimanneet itsensä ulos. Kommunikaatiokanavat ovat kiinni.

Eräs tunne on erityisen keskeinen huomion saamisessa. Tunne, joka ohjaa huomiota ja keskittymistä. Tämä tunne on uteliaisuus (usein sanotaan myös kiinnostukseksi).

Uteliaisuutta on tutkittu paljon viime vuosina, ja se on itseasiassa erittäin mielenkiintoinen tunne.

 

 

Mitä on uteliaisuus ja miksi se on niin tärkeää?

 

Uteliaisuus on vahva tunne, joka on keskeinen uuden tiedon omaksumisessa. Uteliaisuus on kaiken tieteen ja edistyksen takana. Uteliaisuudella on tärkeä viesti: ”On jotain, mitä haluan tietää, ja en tiedä sitä vielä.”  Uteliaisuus on vahva tunne silloin, kun haluat vaikuttaa muihin.

Miksi? Koska uteliaisuus:

  • ohjaa huomiosi sitä kohti, mikä herättää uteliaisuuden
  • lisää motivaatiotasi oppia ja omaksua uutta tietoa
  • parantaa muistiasi – muistamme paremmin ne asiat, joita kohtaan olemme uteliaita
  • sinulle tulee hyvä mieli, kun opit jotain, mitä halusit oppia

 

Seuraava esimerkki valaisee asiaa:

Katsot illalla kiinnostavaa elokuvaa tv:stä. Sinulla on aikainen herätys seuraavana aamulla, joten tiedät, että sinun pitäisi mennä nukkumaan. Mutta hemmetti, kun elokuva on niin kiinnostava… Haluat tietää, miten se loppuu… Olet todella utelias… Niinpä katsot elokuvan loppuun. Ja aamulla olet väsynyt.

Kukaan ei käskenyt sinua valvomaan myöhään. Kukaan ei maksanut sinulle siitä. Itseasiassa joudut itse maksamaan siitä hinnan – olet paljon väsyneempi tänään. Mutta uteliaisuuden vetovoima oli liian vahva. Sinä halusit valvoa ja nähdä, miten elokuva loppuu.

Entäpä jos ihmiset olisivat yhtä uteliaita sinun viestiäsi kohtaan, he valvoisivat myöhään vain kuullakseen, mitä sinulla on sanottavaa! Sinun ei tarvitsisi houkutella heitä yhtään enempää tai antaa erityispalkkioita saadaksesi heidät kuuntelemaan sinua. Vain heidän uteliaisuutensa herättäminen riittäisi.

 

 

Miten herättää ihmisten uteliaisuus?

 

Koko homman juju on siinä, että viesti täytyy esittää eri tavalla kuin se on aikaisemmin esitetty. Tietoa ei voi vain kertoa ihmisille ja olettaa, että he kuuntelevat. Sen sijaan, mieti ensin näitä kysymyksiä:

  • Olenko minä itse kiinnostunut siitä, mitä olen kertomassa? (Tämä on erittäin tärkeää, koska tunteet tarttuvat herkästi. Jos sinua itseäsi ei kiinnosta kertomasi asia, ei kukaan muukaan tule olemaan siitä kiinnostunut.)
  • Uskonko minä, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulla on sanottavaa? Pitäisikö heidän olla? Miksi tämä on tärkeä asia juuri heille?
  • Kuinka voin tehdä viestistäni niin kiinnostavan, että he haluavat kuulla, mitä minulla on sanottavaa?

Tämän jälkeen voit miettiä, millä tavoin voit herättää ihmisten uteliaisuuden.

Periaatteessa se on varsin helppoa: sinun täytyy vain tehdä selväksi, että sinulla on jotain tärkeää tai kiinnostavaa kerrottavaa, jota he eivät vielä tiedä. Voisit vaikka vaan todeta: ”Hei, minulla on jotain tärkeää kerrottavaa teille.”  Näinkin yksinkertainen lause saattaa riittää herättämään uteliaisuuden. Tai voit kertoa osan viestistäsi jo heti ja jättää lopun kertomisen myöhempään ajankohtaan: ”Tämän lisäksi on vielä kaksi tärkeää pointtia, jotka kerron, kun tapaamme seuraavan kerran.”

 

Tässä vielä muutamia esimerkkejä, joiden avulla voit yrittää herätellä uteliaisuutta:

  • ”Tänä vuonna strategiamme tulee olemaan hyvin erilainen. Valmistaudu yllätykseen!”
  • ”Hei, keksin juuri jotain… Tämä on iso oivallus!”
  • ”On jotain mitä teidän tulee tietää. Jotain tärkeää.”
  • ”Tiedättekö mitä? Minusta tuntuu, että unohdamme nyt tärkeän pointin.”
  • ”Huomenna kerron mitä tulee seuravaksi tapahtumaan…”

 

Tässä siis vain muutama pieni esimerkki. Jos haluat vaikuttaa ihmisiin, sinun tulee saada heidät kuuntelemaan itseäsi. Tarvitset heidän huomionsa. Sinun täytyy saada heidät haluamaan kuulla, mitä sinulla on sanottavaa. Eikä siihen ole olemassa mitään niin voimakasta keinoa kuin uteliaisuuden herättäminen.

Kokeile. Yritä saada ainakin yksi ihminen uteliaaksi tänään. Onnistuitko?

 

/Jarkko

 

Seuraa meitä ja jaa!

KUINKA ALISUORITTAJASTA KUORIUTUU MENESTYJÄ?

Olet palkannut työntekijän, jonka pitäisi olla erityisen hyvä työssään ja sinulla on suuret odotukset häntä kohtaan. Sitten käykin ilmi, että hän on ”vain ok”. Tai vielä pahempaa.

√ Hän alisuoriutuu työtehtävistään.

√ Hänellä ei ole intohimoa työhönsä.

√ Hän tekee juuri ja juuri tarvittavan minimin suoriutuakseen tehtävistään.

 

Haluat tiimisi tuottavan huipputuloksia. Maailmanluokan tasoa. Vaikuttaa siltä, ettei uusi työntekijä jaa samaa intohimoa kanssasi. Siitäkin huolimatta, että kaikki vaikutti niin hyvältä kun olit palkkaamassa häntä.

Seuraa meitä ja jaa!

Tunnekeskeinen ratkaisu teknisiin ongelmiin

 

”Meillä ei oikeastaan ole mitään tunteisiin liittyviä haasteita tällä hetkellä. Haasteemme liittyvät enemmän operatiivisen toiminnan pyörittämiseen. Esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen, työvuorojen järjestelyihin, resurssipulaan, organisoitumisen haasteisiin.”

Toimintaan liittyviä haasteita, joissa tunteilla ei ole mitään roolia?

Seuraa meitä ja jaa!

Onko työpaikallasi huhutehdas – trollipaja, joka levittää valeuutisia?

 

Eräällä suomalaisella tehtaalla liikkui sitkeä huhu, jonka mukaan tehtaan tuotantoa oltiin leikkaamassa ja siirtämässä konsernin muihin tehtaisiin. Asia kuulosti hyvin ikävältä. Se tarkoittaisi merkittävää työpaikkojen menetystä ja mitä pahinta, alas ajettu tuotanto siirrettäisiin paikkakunnalle, jolle konserni oli jo aikaisemmin kohdistanut investointeja. Voi sitä epäreiluuden ja katkeruuden määrää, jonka huhu sai aikaan: ”Näin meitä taas sorsitaan, täältä kaikki ajetaan alas ja toiminta siirretään muille paikkakunnille.” Huhu oli sitkeän sorttinen. Se nousi uudelleen ja uudelleen esiin, vaikka tehtaan johto pyrki vaimentamaan sitä selkeillä faktatiedoilla: ”Meillä menee olosuhteisiin nähden hyvin, tuotanto on laadukasta ja tuottavuuskin on hyvä. Meillä ei ole mitään syytä ajaa näin hyvin toimivaa tuotantoa alas…”

Seuraa meitä ja jaa!

Taito, joka erottaa tulevaisuuden johtajat muista

Eräs johtaja kertoi:

”Minun tehtäväni on saada aikaan tuloksia. Sitä minulta odotetaan. Kun menen tapaamaan esimiehiäni, he kysyvät minulta vain tuloksista. Heitä ei edes kiinnosta mikään muu. Niinpä keskityn kasvattamaan tuloksia ja tehokkuutta. Ei oikeastaan ole minun agendallani miettiä, miltä ihmisistä tuntuu. Tietenkään en halua, että ihmiset voivat huonosti ja toivon, että heistä olisi hyvä olla täällä töissä. Mutta minulla ei todellakaan ole aikaa eikä energiaa huolehtia heidän tunteistaan. Se ei ole minun tehtäväni. En minä ole sen alan ekspertti. Olen liiketoiminnan johtaja. Odotan, että työntekijäni pitävät huolen itsestään ja hoitavat työnsä.”

Tällainen ajattelutapa on hyvin yleinen johtajilla. Ymmärrettävästi. Siihenhän heidät on koulutettu. Johtamaan liiketoimintaa. Johtamaan strategioita, prosesseja ja taloutta. Heidän työnsä on saada aikaan tuloksia. Sitä heiltä odotetaan.

Seuraa meitä ja jaa!

Näin energisoit johtoryhmäsi

 

On arvioitu, että johtoryhmän toiminta selittää 50-70% organisaation tunneilmastosta.

Miksi sillä on merkitystä? Koska tunneilmasto on keskeinen tekijä yrityksen menestyksessä. Tunteilla, joita koetaan työpaikalla, on valtava vaikutus ihmisten päätöksiin, motivaatioon, sosiaalisiin suhteisiin – ja lopulta yrityksen tulokseen. Niiden yritysten, joissa on korkeampi työtyytyväisyys, vuosittainen pörssituotto on 2,3-3,8% parempi kuin kilpailijoilla. Pitkällä aikavälillä pörssituotto oli jopa 184% parempi. Tutkimuksessa, joka käsitti 62 johtoryhmää, kävi ilmi, että ne yritykset, joiden johtoryhmän tunneilmasto oli positiivinen, olivat taloudellisesti muita menestyksekkäämpiä.

Seuraa meitä ja jaa!

Neljä lääkettä latistavaan arkeen

Kesä tuntui loputtomalta. Aurinko helli meitä taivaan täydeltä ja kerrankin oli oikea unelmakesä: varvassandaaleissa ja shortseissa ei paleltanut, uimaan uskaltautui pahinkin vilukissa (minä) ja jäätelön suurkulutuskin tuntui täysin oikeutetulta, kun oli kerrankin kuuma. Kaduilla vastaantuleville ventovieraille ihmisille oli jotenkin luontevaa hymyillä ja tuntui kuin sitä olisi liidellyt jalat pari senttiä irti maasta; olo tuntui kepeältä ja tyytyväiseltä, mieli täynnä lapsenomaista riemua siitä, että sai kerrankin nauttia lomasta näin mahtavassa kesäsäässä. Tuntui, että olin itsekin pelkkää aurinkoa, ilman huolia, täynnä energiaa. Koin eläväni ja nautin joka hetkestä, vailla huolta huomisesta. Hassua, mitä lämpö ja valo saavatkaan ihmisessä aikaan.

Seuraa meitä ja jaa!

Tunnetko olosi HÄMMENTYNEEKSI töissä? Hienoa, se tekee sinulle hyvää.

Kuvittele itsesi kuukausittaiseen myyntipalaveriin. Kokoushuone on ääriään myöten täynnä esimiehiäsi ja kollegoitasi. Jukka, yksi osaston johtajista, puhuu. Pian on sinun vuorosi. Tunnet olosi vähän levottomaksi, mutta tiedät valmistautuneesi hyvin. Itse asiassa, tunnet olosi varmaksi ja odotat saavasi osaksesi jopa kehuja. Sitten on sinun vuorosi. Käyt läpi numerosi ja ennusteesi. Täydellinen hiljaisuus. Kunnes toimitusjohtaja sanoo kamalat sanat.

”Olen täysin eri mieltä.”

Seuraa meitä ja jaa!

MITEN HERÄTELLÄ ILO LOMAN JÄLKEEN?

On aika palata töihin. Monelle tämä on sisäisesti ristiriitaista aikaa. ”Äh, nyt pitää olla taas tehokas ja kurinalainen. Aikaisia aamuja…Tiukkoja aikatauluja… Raskaita vastuita… Valtataisteluita… Kuluttavia ihmissuhteita… Byrokratiaa… Miten ihmeessä voin löytää MITÄÄN iloa tästä? Mistä voin taas löytää työmotivaation?”

Seuraa meitä ja jaa!