Search

Berlusconissa ei ole munaa. Ethän sorru samaan ansaan, suomalaisjohtaja?

Palataan ajassa taaksepäin, vuoteen 2008. Suomalaiset voittivat sensaatiomaisesti pizzamestaruuden New Yorkin arvostetuilla Gastro-messuilla kyseisen vuoden maaliskuussa. KotiPizzan Berlusconi-niminen pizza sulatti tuomarien sydämet ja se valittiin maailman parhaaksi pizzaksi. Saapasmaan kokit olivat hämillään. Miten tässä näin kävi, miten tämä on mahdollista? Myöhemmin kesällä aihe nousi uudestaan kansainväliseen julkisuuteen, kun KotiPizza aloitti ”Berlusconissa ei ole munaa” – kampanjan. Ja tottahan se oli, kyseinen pizza ei sisältänyt kananmunaa.

Mamma Mia – miten julkeaa! Eihän pizzaan voi savuporoa laittaa

Mistä tuossa voitossa oikeasti oli kysymys? Ja miten on mahdollista, että kaukaa pohjoisesta tulee pizza, joka voittaa Napolin pojat mennen tullen? Italiassa jos missä tiedetään, minkälainen on oikea pizza. Mitä siinä kuuluu olla, miten se leivotaan ja paistetaan ja myös sen, mitä siinä ei saa olla. Näin syntyy herkullinen, aito italialainen pizza. Tämä syvällinen tietoisuus ja vanhat perinteet samalla myös kahlitsevat. Pohjoisen pojilla ei ollut näitä rajoitteita. Sen vuoksi pizzan täytteiksi valittiin savuporoa, kantarelleja ja punasipulia. Ja se nimettiin rehvakkaasti Berlusconiksi. Samanniminen pääministeri oli hiukan aikaisemmin torjunut EU:n Elintarvikeviraston tulon Suomeen, perustellen asiaa suomalaisten olemattomalla ruokakulttuurilla. Mamma Mia – miten julkeaa! Eihän pizzassa voi olla savuporoa, eikä sitä voi kutsua pääministerin nimellä. Kyllä voi, ajattelivat suomalaiset ja putsasivat palkintopöydän.

Suomalainen johtajuus on aivan kuin italialainen pizza

Suomalainen johtajuus on aivan kuin italialainen pizza. Resepti on kaikille tuttu, niukka ja kurinalainen. Suomalainen johtajuus on vähäeleistä, asiakeskeistä ja toimintaorientoitunutta. Tällä reseptillä on saavutettu vuosien saatossa hyviä tuloksia. Lisäksi se on työntekijöiden kannalta harmonista, sillä suuria yllätyksiä ei ole luvassa, eikä konfliktejakaan ole tiedossa, koska ne yleensä lakaistaan maton alle. Vakioreseptillä on ehdottomasti myös haasteensa. Kun kohdataan vaikeuksia, eikä markkina kasva, niin kaikki toimivat saman reseptin mukaisesti: toimintaa tehostetaan ja kuluja karsitaan, keskitytään yhä tiukemmin asiasisältöön ja jätetään kaikki muu vähemmälle. Pitäisikö jotain tehdä toisin? Kyllä. Kaikki edellä kuvattu on tietenkin oikein. Mutta ongelma on siinä, että jokainen yritys käyttää vuodesta toiseen juuri noita samoja konsteja ja se ei enää riitä. Miten niiden avulla voisi luoda pysyvää kilpailuetua? Ei mitenkään. Toinen, vielä isompi ongelma on se, että reseptistä puuttuu jotain merkittävää. Se ei ole tällä kertaa savuporo, vaan ihminen.

Johtaja – tee rohkea päätös, muokkaa reseptiä

Suomalainen johtaja keskittyy asioihin ja johtaa työntekijää, ei ihmistä. Työntekijä nähdään suorittajana, jolla on tehtävät ja tavoitteet, hänen suoritustaan seurataan ja johdetaan ja häntä palkitaan suorituksista. Työntekijän takana on aina kuitenkin ihminen ja meillä ihmisillä on tunteet ja tekemisen motiivit. Kun ihminen huomioidaan tunteiden ja henkilökohtaisten motivaatiotekijöiden tasolla, tapahtuu ihmeitä. Tunteet vaikuttavat merkittävästi suorituskykyyn. Se ei ole mielipidekysymys. Asia on helppo ymmärtää urheilussa, mutta näin meille käy myös työpaikalla. Voittavan joukkueen tai tiimin ilmapiiri kannustaa, tukee ja innostaa hyviin suorituksiin. Voittava tiimi myös toipuu takaiskuista muita nopeammin. Kun urheilujoukkueessa on ongelmia ilmapiirin kanssa, niin asia koskee aina joukkueen johtoa. Jopa niin paljon, että valmentaja voi saada äkilliset lähtöpassit. Kun työpaikalla on ongelmia ilmapiirin kanssa, niin katseet kääntyvät joko henkilöstöosastoon tai itse henkilöstöön. Tämä on outoa, sillä työpaikan tunneilmasto on strateginen asia, joka on ylimmän johdon vastuulla.

Kokeile isosti tai pienesti, mutta kokeile

Heitän haasteen. Kokeile rohkeasti uutta, muokkaa johtamisen reseptiä. Siirrä johtamisen fokus työntekijästä ihmiseen. Katso pinnan alle. Johda tunteita, johda motivaatiota ja kohtaa ihminen ihmisenä. Voit yllättyä, miten isoja muutoksia saat aikaan. Sillä vain ihmisiä voi johtaa, tulokset ja prosessit toteutuvat ihmisten tekojen kautta, ihmisiä johtamalla. Aloita pienellä pilotilla tai kokeile heti isosti, valinta on sinun. Verkkokauppa Amazon on kuuluisa siitä, että uutta ideaa kokeillaan heti isossa mittakaavassa. Pienestä kokeilusta ei opi mitään, amazonilaiset sanovat, se vain kuluttaa aikaa.

Vinkki 1:

Mitäpä, jos aloittaisit johtoryhmätyöskentelystä? Miten innostavana tai energisoivana koet johtoryhmän kokoukset? Millä fiiliksellä kokoukseen tullaan, miten asioita käsitellään, minkälainen olo on kokouksen jälkeen? Johtoryhmään kannattaa panostaa, sillä johtoryhmän tunneilmasto vaikuttaa ratkaisevasti (50-70%) koko yrityksen tunneilmastoon. Ja koko yrityksen ilmapiiri selittää 20-30% tuloksesta.

Vinkki 2:

Tutustu kaikkiin tiimin vetäjiin ja avainhenkilöihin ihmisinä. Mitä he ajattelevat ja mikä saa heidät syttymään? Mikä heitä motivoi ja mitä he todellisuudessa ajattelevat yhtiöstä ja sen tulevaisuudesta tai strategiasta? Tiedätkö mitä kysymyksiä strategia heissä herättää ja mitä lisätietoja he kaipaavat? Entä mitä tunteita yhtiön tulevaisuus herättää: mitkä asiat innostavat, mitkä turhauttavat tai mitä pelkoja se aiheuttaa? Tai ehkä pahin vaihtoehto, se ei herätä mitään tunteita.

Vinkki 3:

Työilmapiiri syntyy työpaikalla kohtaavien ihmisten tunnereaktioista. Tunteita ei voi tilata tai käskeä, mutta niihin voi vaikuttaa monilla pienillä asioilla ja kaiken lisäksi edullisesti. Hyvä käytös kun ei maksa mitään. Ystävällinen hymy, työntekijän huomiointi, tervehtiminen, kuuntelu, vahva läsnäolo, kiittäminen ja niin edelleen. Työilmapiirin parantaminen on periaatteessa halpaa, ROI voi olla todella hyvä. Kohtele ja kohtaa kaikki työntekijät ihmisinä.

Suomalaista johtajuutta tulisi raikastaa samalla tavoin kuin KotiPizza teki New Yorkin Gastro-messuilla 2008. Otetaan suomalaisen johtajuuden hyvä pohja ja uudistetaan sitä tuoreilla täytteillä. Tällä kertaan täytteenä ei ole savuporoa eikä prosessikaavioita, vaan uudenlainen näkemys ihmisestä koko työn tekemisen ytimessä.

Heikki Kankaanpää

Emergy Oy, Autamme muuttamaan suomalaista työelämää valmentamalla tunnetaitoja ja kehittämällä työpaikan tunneilmastoa. Hyvä tunneilmasto tutkitusti lisää tuottavuutta, vauhdittaa muutoksia ja kasvattaa hyvinvointia.

Jaa artikkeli:

Aiheeseen liittyvät:

Blogit

HumanClubin kausi 22/23

HumanClub on Workplace Nordicin ja Emergyn perustama kehittäjäyhteisö, jossa ammattilaiset eri aloilta kohtaavat ja rakentavat sovelluksia ja palveluita työelämän ja

Lue lisää >>
Scroll to Top

Ota yhteyttä