Moni johtaja nimeää päätehtäväkseen tulosten toimittamisen: kate, tuottavuus, liikevaihto.
”Johdan täällä liiketoimintaa ja oletan että asiantuntijat johtavat itseään. En ehdi ajatella sitä, miltä heistä tuntuu.”
Tämä on äärettömän tyypillinen ajatusmaailma – ja täysin ymmärrettävästi. Myös johtajien menestystä mitataan niin sanoitulla kovilla mittareita, joten hehän vain yrittävät suoriutua tehtävästään.
Ongelma on siinä, että ennen pitkää tämä johtamistapa tekee yrityksistä emotionaalisesti kuolleita. Alamme törmätä korporaatiosyndroomaan ja sen oireisiin. Työntekijät ilmaantuvat töihin, mutta suorittavat tehtäviään ilman intohimoa, merkityksellisyyden tunnetta tai iloa. Suurin motivaattori on kuun lopussa pankkitilille kilahtava palkka.
Tyytymätön työntekijä ei ole tuottava.
Työntekijöiden sitoutuminen näkyy karulla tavalla tilastoissa (Gallup):
- 15% työntekijöistä kansainvälisesti kokee olevansa sitoutunut työhönsä
- 24% on ilmeisen tyytymätön työhönsä
- 21% kokee että heitä johdetaan motivoivasti
Näitä lukuja katsoessa ymmärtää, kuinka paljon hukattua potentiaalia työpaikoilla keskimäärin on.
Gallupin arvion mukaan tyytymättömyys ja sitoutumattomuus työhön maksaa USA:ssa 450-550 miljardia dollaria vuosittain.
Samaan aikaan suurin osa meistä haluaisi löytää loistavan työn: sellaisen joka motivoi ja tuo energiaa. Työn joka tuntuu arvokkaalta, merkitykselliseltä ja jota tehdään hyvässä ilmapiirissä.
Tulevaisuuden johtajat ovat ymmärtäneet tämän. Tutkimusten mukaan yritykset, joiden työntekijät nauttivat työstään, tuovat 184% enemmän osaketuottoa pitkässä juoksussa. He ymmärtävät että johtajan tulee luoda yhteys ennen kuin hän voi johtaa ja että myötätunto on yksi tärkeimmistä johtamisen tukipilareista.
Organisaation tunneilmasto on tulevaisuuden kilpailukyky, jota ilman yritykset eivät menesty. Se voi vaikuttaa yrityksen suorituskykyyn jopa 20-30%. Pahimmillaan varmasti vielä enemmän.
Miten johtaa tervettä tunneilmastoa?
Ensimmäinen askel tunneilmaston johtamiseen on oman tunnesanaston rakentaminen. Usein osaamme kuvailla tunteitamme vain geneerisesti: ”Tuntuu ihan hyvältä”. Tunteiden ilmaisussa tämä taso on kuitenkin yhtä alkeellinen kuin viinin maistelussa, jossa osattaisiin ainoastaan erottaa punainen viini valkoisesta.
Todellisella viiniharrastajalla on laaja sanasto viinimakujen kuvailuun: hapokas, helmeilevä, aromikas. Sanaston kehittyessä myös viiniharrastajan kyky huomioida ja erottaa eri makuja kasvaa. Kieli ja taidot kehittyvätkin rinnakkain.
Sama pätee tunteisiin. Kun alat huomata enemmän tunteita, alat myöskin kokea enemmän tunteita. Samaan aikaan kehität kykyäsi havainnoida sitä, mitä tapahtuu itsessäsi ja tiimissäsi tai organisaatiossasi. Tunteet ovat tietoa ja energiaa.
Aloita tästä 36 tunteen kartasta ja printtaa se toimistoosi. Kysy sitten itseltäsi päivittäin kaksi kysymystä:
- Miltä minusta tuntuu juuri nyt?
- Mitä tunteita työpaikallani on ilmaistu tänään?
Siirry asteittain pintapuoliselta tasolta syvemmälle. Sen sijaan että toteaisit ihmisten olevan tyytymättömiä, yritä analysoida ovatko he vihaisia, surullisia, turhautuneita, pettyneitä tai vaikkapa kateellisia.
Tulet yllättymään kuinka monia tunteita alat löytää sekä itsessäsi että muissa. Tämä onkin ensimmäinen askel tunneilmaston johtamiseen: sinun tulee nähdä se ennen kuin voit muuttaa sitä.
/Jarkko
