Miksi myötätunto on elintärkeä?

Kuva ihmisestä synnynnäisesti julmana, itsekkäänä ja väkivaltaisena petona on auttamattoman rajoittunut ja vanhanaikainen. Myötätunto on ollut yksi keskeisistä voimista, joka on auttanut ihmisiä selviytymään mitä erilaisimmissa olosuhteissa ja leviämään ympäri maailman. Myötätunto on elintärkeä, kaiken sosiaalisen toiminnan ytimessä vaikuttava voima. Se lisää myös suorituskykyäsi huikeasti sekä työpaikalla että kotona. Myötätuntoiset organisaatiot ovat menestyviä organisaatioita. Vaikutukset syntyvät monella rintamalla – parempana ajatteluna, parempina suhteina ja parempana toimintana.

Myötätunnon ydin on siinä, katsotko maailmaa oman tahtosi ja etusi näkökulmasta vai ajatteletko enemmän muiden etua. Myötätunto tarkoittaa käytännössä sitä, että sinusta tuntuu pahalta nähdä muiden kärsivän, ja sinusta tuntuu hyvältä, kun näet muiden iloitsevan.


Myötätunto ja empatia


Myötätuntoon läheisesti liittyvä käsite on empatia, joka on myötätunnon edellytys. Empatia tarkoittaa kykyä eläytyä toisen tilanteeseen. Empatian avulla tiedät, miltä toisesta tuntuu. Empatia itsessään ei kuitenkaan ole tunne, vaan enemmänkin alusta, missä toisten ihmisten kautta syntyvät tunteet esiintyvät. Ja pitää muistaa, että empatia ja myötätunto eivät ole sama asia, vaikka näin monesti ajattelemmekin. Voit olla empaattinen ja ymmärtää toisen tunteita ja tilannetta, mutta et kuitenkaan ole myötätuntoinen. Myötätuntoon liittyy halu auttaa ja toimia toisen hyväksi.


Myötätunnon merkitys ja seuraukset näkyvät myös aivoissamme. Kuten vihan yhteydessä todettiin, näyttää siltä, että aivoissamme myötätunnon ja väkivaltaisuuteen liittyvät alueet ovat osin päällekkäisiä ja ehkä toisiaan poissulkevia. Kun koet myötätuntoa, väkivaltaan tarvittavat alueet aivoissasi sammuvat.


Monesti myötätunto saattaa rajoittua ja kohdistua vain läheisiimme, tuttuihin tai jollain perusteella kanssamme samaan joukkoon kuuluviin ihmisiin. Tätä rajoitetta voi kuitenkin onneksi muuttaa – ”kohtele muita kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan” on maailmanlaajuisesti tunnettu ’kultainen sääntö’ niin eri uskontojen kuin filosofioiden keskuudessa. Tämä näkemys saa myös yhä enemmän tukea nykyajan tutkimuksista. Esimerkiksi Barbara Fredricksson on tutkimuksissaan todennut, että myötätunnon kehittämiseen tähtäävät meditaatiotekniikat lisäävät jo lyhyen harjoittelun jälkeen onnellisuutta, ja vaikutus voimistuu, jos harjoittelua jatketaan pidempään. Sääntö on niin siis ikivanha, nykytiede vain vahvistaa sen, ja kertoo mekanismeista sen takana.


Entä jos myötätunto puuttuu?


’Tunteettomuus’ vaikuttaa suoraan meidän suorintakykyymme – jos esimerkiksi vastapuoli ei reagoi millään tavalla, kun juttelemme heille, se helposti tulkitaan välinpitämättömyydeksi. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi olla jatkuvasti herkkänä muille ja osoittaa tunteitaan koko ajan. Normaalit hyvät tavat vievät pitkälle, ja avoin keskustelu esimerkiksi työkavereiden kanssa auttaa paljon. Jos haluat olla rauhassa, sano se ääneen, tai sopikaa keskenänne selkeät pelisäännöt, miten haluatte toistenne suhteen toimia. Monesti pienetkin eleet kuten nyökkäys, hymähdys tai hymy ilmoittavat, että olet huomioinut muut.


Myötätunnon puute kuihduttaa toiminnan. Myötätunnon puute myös tappaa monesti innostuksen, ja kuinka tärkeää onkaan saada jakaa innostuksen aiheet. Myötätunto on positiivinen tunne, jolla on todennäköisesti kaikki positiivisten tunteiden tyypilliset vaikutukset. Se muun muassa lisää älykkyyttäsi - on todettu, että jo kymmenen minuutin juttelu ventovieraan ihmisen kanssa voi parantaa suoriutumista erilaisissa kognitiivisia kykyjä mittaavissa tehtävissä. Mutta suoriutuminen näissä testeissä paranee selvästi vain, jos keskusteluissa on myötätuntoinen ulottuvuus. Sosiaalinen älykkyys ja yleinen älykkyys ovat osittain päällekkäisiä ja vaikuttavat toinen toisiinsa.


Myötätunto ja päätöksenteko


Myötätuntoa kokiessaan ihmiset ajattelevat enemmän muiden etua ja ovat anteliaampia. Myötätunto lisää luottamusta, mutta samalla edistää sosiaalisten tilanteiden tarkempaa ymmärtämistä. Tämä kaikki näkyy varmasti myös päätöksissä. Myötätunto lisää myös vastuun tunnetta päätöksiä tehdessä. Etenkin näin pandemia-aikana, isot päätökset, jotka monet yritykset ovat joutuneet tekemään, ovat osoittaneet, ketkä välittävät myötätuntoa ja kunnioitusta. Myötätuntoiset päätökset ovat laaja-alaisesti pohdittuja vastuullisia päätöksiä.


Myötätunto ja sosiaalisuus


Myötätunnon kautta – olit sitten vastaanottaja tai antaja – halusi lähestyä ihmisiä lisääntyy. Se vähentää itsekkäitä tarpeitamme ja saa meidät aistimaan tarkemmin muiden tunteita ja tarpeita. Samalla se lisää myös meidän omaa hyvinvointiamme. Kun saat myötätuntoa, se herättää sinussa positiivisia vastatunteita. Myötätunto leviää helposti, ja ihmiset ’jatkavat’ hyviä tekojaan. Samanaikaisesti myös itsekkäät teot leviävät, ja vaikutus on yhtä suuri molemmissa tunteissa.


Myötätunto ja sen hyödyntäminen organisaatiossa


Myötätuntoiset organisaatiot ovat menestyviä organisaatioita. Vaikutukset syntyvät monella rintamalla – parempana ajatteluna, parempina suhteina ja parempana toimintana. Kuten yllä mainittu, myötätuntoiset teot leviävät nopeasti, ja jos myötätunnon osoituksia on organisaatiossa riittävästi, koko organisaation tunneilmasto muuttuu positiivisemmaksi. Myötätunto terminä saattaa kuulostaa joillekin vähän liian siirappimaiselta tai tunteilevalta, ja monet saattavat miettiä, miten tämä tunne liittyy työelämään. Myötätunto ei kuitenkaan ole vain pehmoilua. Myötätunto tarkoittaa sitä, että katsotaan ihmisten etua pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa myös sitä, että edellytetään ihmisten kehittyvän ja kantavan vastuuta kykyjensä mukaan. Jos alisuorittamiseen ei puututa, ja jätetään ihmiset ’rauhaan’ työpaikoilla, tällä välitetään välinpitämättömyyttä ja myötätunnon puutetta. Minkälaisessa työilmapiirissä sinä haluaisit työskennellä?


Miten kehität omaa myötätuntoasi?


Lähtökohtaisesti se, että tutustut entistä tarkemmin omiin tunteisiisi, lisää kykyäsi ymmärtää ja eläytyä myös muiden tunteisiin ja kasvattaa näin ollen myötätuntoasi. Alla muutama konkreettinen esimerkki, miten voit harjoittaa myötätuntoasi.


  • Anna jakamaton huomiosi vastapuolelle. Jos keskustelet jonkun kanssa, yritä olla vilkuilematta puhelintasi tai papereitasi. On täysin mahdotonta olla 100 % läsnä koko ajan, siispä valitse hetkesi. Hetkenkin kestävä lyhyt keskustelu voi olla todella vaikuttava, jos molemmat osapuolet ovat aidosti läsnä. Tätä taitoa on yllättävän helppo kehittää – harjoittele keskittymällä kuuntelemaan vastapuolta.


  • Yritä eläytyä toisen asemaan ja tilanteeseen tietoisesti. Tätä tekemällä yritä samalla miettiä, miltä hänestä nyt tuntuu. Kun harjoittelet tätä toistuvasti, empatiakykysi kehittyy ja sitä kautta myötätunto mahdollistuu. Muista kuitenkin, että vaikka ymmärrät toista, se ei tarkoita, että sinun pitäisi hyväksyä hänen toimintansa.


  • Lisää tietoisuutta omasta myötätunnostasi – luultavasti koet paljon enemmän myötätuntoa kuin huomaatkaan. Monet arkiset asiat kumpuavat myötätunnosta sekä itseäsi että toisia kohtaan. Kiinnitä huomiota kaikkiin positiivisiin tekoihin, joita teet itsellesi. Kun alat olemaan enemmän myötätuntoinen itseäsi kohtaan, alat automaattisesti myös näkemään myötätuntoa ympärilläsi.


Myötätunto on elintärkeä meille jokaiselle, se lisää suorituskykyä huimasti ja se on kaiken sosiaalisen toimintamme ytimessä jylläävä voima. Se myös vähentää itsekkäitä tarpeitamme ja myötätuntoiset päätökset ovat laaja-alaisesti ja vastuullisesti pohdittuja päätöksiä sekä työelämässä että kotona. Myötätunto edistää organisaation suorituskykyä monella tasolla - se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, lisää luottamusta ja poistaa raja-aitoja. Myötätunnolla lisäämme sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja varsinkin näinä aikoina, kukapa ei haluaisi vähän myötätuntoa itselleen sekä töissä että arjessa.



Tunteet työelämässä

Tunteiden kautta löytyy avain työelämän ja muun elämän syvempien kysymysten yhdistämiseen. Kun katsotaan, mitä kaikkia yksittäisiä tunteita ihmiset työhönsä liittyen kokevat ja miten nuo tunteet heihin vaikuttavat, suorituksen ja talouden maailma kohtaa inhimillisen, merkityksellisen ja tunnepitoisen maailman. Tässä Tunteet työelämässä -sarjassa käymme läpi eri tunteita, mitä ne ovat ja miten niitä kannattaisi käsitellä. Kirjoittajana toimii Henna Kapulainen, tekstit pohjautuvat Jarkko Rantasen eri kirjoihin ja blogeihin.