Törmäsitkö pandemian tunnemiinaan?

Oletko huomannut viime aikoina saavasi suhteettoman voimakkaita tunnereaktioita asioihin, joihin yleensä reagoisit maltillisemmin? Palaako pinna herkästi? Vaihtelevatko mielialasi? Vuosi sitten keväällä alkaneen pandemian tunnemiinat ovat räjähdelleet työpaikoilla syksystä lähtien. Termi selittää syksystä lähtien monien aistimaa ilmiötä, joissa voimakkaat tunteet ja tunnereaktiot ilmenevät ilman näkyvää syytä.



Viime keväänä meitä kaikkia kosketti kollektiivinen kriisi nimeltään korona. Tämän yllättävän, ennen kokemattoman tilanteen vuoksi useat meistä joutuivat painamaan alas voimakkaitakin tunteita selviytyäkseen ja rauhoittaakseen itseään, asiakkaita, lähipiiriään. Paniikkiin ei ollut varaa, vaikka tulevaisuus ilman horisonttia pelotti. Kevät ja kesä jaksettiin sinnitellä, kesän korvilla näkyi jopa globaali toivon piikki: syksyllä varmaan palaamme normaaliin. Mutta toisin kävi..


Poikkeustilanteen jatkuminen herättää meissä monenlaisia tunteita ja pandemian tunnemiinoja saattaa ilmentyä eri tavoin monissa työyhteisöissä.


Viimeisen vuoden aikana hallinnan tunne on heikentynyt – tämäkin globaalina, kaikkia koskettavana ilmiönä. Stressaantunut mieli pahentaa tilannetta, kun tulkitsemme asioita tai toisten kommentteja mielessämme vielä negatiivisemmin kuin mitä todellisuus on. Toimintaympäristömme on pandemian myötä latautunut aivan uudella tavalla, eikä ole ihme, jos moni meistä astuu tahtomattaan omiin ja toisten tunnemiinoihin. Ihmiset kokevat turhautumista, pitkästymistä, pelkoa, jopa vihaa vallitsevaa epävarmuutta ja tuntematonta tulevaisuutta kohtaan. Tämä näkyy meissä ylivirittäytymisenä: tulkitsemme toisiamme ja sanomisiamme ylikriittisesti, tiuskimme ja äyskimme herkemmin, koemme epäreiluutta, otamme itseemme ja loukkaannumme herkemmin kuin aiemmin – ylipäätään sietokynnyksemme on selkeästi madaltunut ja pienetkin asiat tuntuvat valtavan kuormittavilta.


Mikä siis avuksi? Ratkaisu on yksinkertainen, mutta joskus niin vaikea: tunteet käsitellään kokemalla ne. Ensimmäinen askel on tiedostaa tunnemiinojen olemassaolo ja niiden vaikutukset meihin. Seuraava askel on hyväksyä nuo tunteet. Tämä ei tarkoita, että voimakkaat tunteet antaisivat oikeutuksen huonolle käytökselle – päinvastoin.

Seuraavan harjoituksen kautta saat mahdollisuuden käsitellä omia hankalia tunteitasi, joita korona on aikaansaanut, kun arki on mennyt uusiksi ja olemme tahtomattamme tilanteessa, jossa epävarmuus on läsnä ja omat vaikutusmahdollisuudet siihen ovat heikot:


Harjoitus: Pandemian tunnemiinat (jokaiselle).

Apuna voit käyttää allaolevaa tunnekarttaa.

1. Mitkä ovat viimeisen vuoden tai alkuvuoden yleisimmät (TOP 3 - 5) tunteet omassa työarjessani?

2. Millaisiin asioihin tai tilanteisiin nämä tunteet liittyvät?

3. Miten nämä tunteet minuun vaikuttavat?



Moni saattaa pohtia, että miten näistä kokemuksista ja tunteista sitten töissä oikein voisi työkaverin ja koko tiimin kanssa puhua?

Tunteista voi puhua työelämässä aivan kuten muistakin asioista – asiallisesti ja tekemättä asiasta sen suurempaa numeroa. Tunteet ovat yksi työelämän tosiasioista.


Tunteet eivät häviä, vaikka niistä ei puhuttaisi, eivätkä niiden vaikutukset häviä mihinkään.


Monelle työntekijälle on suuri helpotus huomata, ettei hän ole yksin omien tunteidensa kanssa; muutkin kokevat samanlaisia tunteita. Tällaista on olla ihminen työelämässä. Tunteista on mahdollista puhua yhtenä työhön liittyvistä asioista – kuten muistakin työpaikalla tapahtuvista asioista puhutaan arjessa. Seuraavassa on ohjeistus, miten näistä koronan aikaansaamista tunnekokemuksista ja erilaisista tunnemiinoista voisi keskustella omalla työpaikalla.


Seuraavassa on esimerkki harjoituksesta, jonka voit toteuttaa omassa tiimissäsi.

Harjoitus: Pandemian tunnemiinat 1. yksilöpohdinta 5min, 2. keskustelu pienryhmissä (3hlöä) 10min, 3. Purku yhdessä (15 – 30 min)


1. Mitkä ovat viimeisen vuoden tai alkuvuoden yleisimmät (TOP 3 - 5) tunteet omassa työarjessani?

2. Millaisiin asioihin tai tilanteisiin nämä tunteet liittyvät?

3. Miten nämä tunteet minuun / meihin vaikuttavat?

4. Mitä voin / voimme oppia tästä jatkoon?

Monesti yritämme hallita erilaisia tilanteita pitämällä omat tunteemme ja ajatuksemme piilossa. Usein se on tietysti korrektia, mutta sillä on myös hintansa. Kun yrität peittää tunteitasi, työkaverit asiakkaat vaistoavat sen ja saavat ristiriitaisia viestejä. Uskoako sitä, mitä sanot, vai sitä, mitä äänenpainosi ja elekielesi viestivät?


Tunnepaljastus on keino alkaa rakentavalla tavalla puhua ääneen tällaisista tunnekokemuksista. Se tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että kerrot jotain siitä, miltä sinusta tuntuu ja mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu. Sen sijaan, että yrität kätkeä sisintäsi, kerrotkin jotain omista haaveistasi, toiveistasi, peloistasi ja etenkin omista tunteistasi. Paljastat jotain omasta sisäisestä maailmastasi. Silloin tulet ihmisenä lähemmäksi ja tutummaksi kuulijoitasi. Työntekijät ovat yleensä kiinnostuneita varsinkin esimiesten tarinoista, kokemuksista ja tunnetiloista. Ja erityisesti tässä ajassa ihmiset odottavat esimiehiltä aitoutta, myös niiden itselle hankalien kokemusten jakamista ja sen kautta aidon toivon ja luottamuksen rakentamista.


Ja muista, kukaan meistä ei aina osaa käsitellä tunnemiinoja niin, että lopputulos olisi juuri sellainen kuin toivomme. Tunnetaitojen kohdalla harvoin osuu täydellistä suoritusta, eikä se ole tavoitekaan. Aitous, rehellisyys ja hyvä tahto – myös itselle – usein kantaa pitkälle. Näissä asioissa riittää, kun onnistut joskus. Lempeys itselle antaa lähtökohdat olla empaattisempi myös muille.