Tunnekeskeinen ratkaisu teknisiin ongelmiin
  • Emergy

Tunnekeskeinen ratkaisu teknisiin ongelmiin

Päivitetty: touko 22

”Meillä ei oikeastaan ole mitään tunteisiin liittyviä haasteita tällä hetkellä. Haasteemme liittyvät enemmän operatiivisen toiminnan pyörittämiseen. Esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen, työvuorojen järjestelyihin, resurssipulaan, organisoitumisen haasteisiin”, totesi eräs työntekijä.


Toimintaan liittyviä haasteita, joissa tunteilla ei ole mitään roolia? Näin usein ajatellaan. Johtamisen haasteet liittyvät strategian toimeenpanoon, prosessien tehostamiseen, kulujen karsimiseen, myynnin kasvattamiseen, tietojärjestelmien kehittämiseen. Eivät tunteisiin. Vai eivätkö?


Tottahan on se, etteivät tällaiset ongelmat ratkea pelkästään tunneilmastoa kehittämällä. Työvuorot täytyy ihan oikeasti tehdä, vaikka tunnelma olisi mikä. Resurssipula ei ratkea vain fiilistä kehittämällä. Mutta näissäkin haasteissa tunteilla on keskeinen rooli.

Mietipä asiaa näin:

Mitä tunteita sinussa herää, kun ajattelet tavoitteitasi, työvuoroja, kulujen karsimista tai vaikkapa strategian toimeenpanoa? Herättääkö se sinussa innostusta? Ylpeyttä? Ahdistutko? Turhaudutko? Vai etkö tunnista yhtään mitään tunteita?

Sitten ymmärrä tämä: Kokemasi tunteet vaikuttavat ratkaisevasti kykyysi ratkoa eteesi tulevia haasteita. Nykyään tiedämme jo aivotutkimuksesta, että tunteet ja ”järkevä” ajattelu ovat koko ajan sidoksissa toisiinsa. Kun koet erilaisia tunteita, vaikuttaa se myös aivojesi ja koko elimistösi toimintaan. Esimerkiksi:

· Vihaisena verenkiertoa ohjautuu paljon käsiin ja jalkoihin, ja ”järkevän” ajattelun alueet otsalohkossasi jäävät vähemmälle hapelle. Vihainen mieli ei pysty ajattelemaan asioita monipuolisesti. Vihaisena haluat ratkaista tilanteen tässä ja nyt, ja pysyvästi. Ilman turhia pohdiskeluja.

· Ahdistuneena mieli jumittaa yksityiskohdissa ja märehtii ongelmissa. Ahdistuneena on vaikea olla innovatiivinen.

· Surullisena mieli on tarkka, mutta epäilevä ja kyseenalaistava. Surulliselle ihmiselle järkeen vetoaminen ei toimi.

· Tyytyväisenä ajattelusi on joustavaa ja monipuolista.

· Ilahtuneena hahmotat paremmin kokonaisuuksia ja keksit luovia, uudenlaisia ratkaisuja.

Ja niin edelleen. Erilaiset tunnetilat vaikuttavat siihen, miltä maailma sillä hetkellä näyttää ja miten mielesi ja kehosi toimii. Eräässä kokeessa ihmisille annettiin 10 min aikaa ratkaista luovaa ajattelua vaativa tehtävä. Kun henkilöt olivat neutraalissa tunnetilassa, 13% henkilöistä ratkaisi sen. Kun henkilöt saatettiin ensin hyvälle tuulelle, 75% hyväntuulisista ratkaisi ongelman. Pelkästään tunnetilaa muuttamalla ihmisten ongelmanratkaisukyky parani dramaattisesti.


Tutkimus osoitti, että tunnetilaa muuttamalla ihmisten ongelmanratkaisukyky parani dramaattisesti.

Neurotietelijä Antonio Damasio on kuvaillut potilaita, jolla oli aivovaurio alueella, joka yhdistää järkevän ajattelun ja tunneperäistä tietoa käsitteleviä alueita. Heidän järkensä toimii normaalisti. Esimerkiksi eräs potilas pystyi hyvin kuvailemaan erilaisten ravintoloiden hyviä ja huonoja puolia, kun häntä pyydettiin valitsemaan ravintola. Mutta hän ei pystynyt lopulta tekemään minkäänlaista päätöstä. Kun mikään vaihtoehto ei tuntunut paremmalta kuin toinen, päätöstä ei syntynyt.


Kuvitelma, että voisimme tehdä päätöksiä pelkästään järjen perusteella, on illuusio. Nykyaikainen aivotutkimus ei tue tuollaista käsitystä. Aivot toimivat laaja-alaisesti koko ajan, eivät vain yksi osa kerrallaan. Tunteet ja ajattelu ovat koko ajan sekoittuneita toisiinsa.


Ajattele vaikka matemaattisia yhtälöitä. Nehän ovat puhdasta logiikkaa ja järkeä, jossa tunteilla ei ole mitään roolia. Paitsi että… Tutkimusten mukaan oppilaat arvottavat matemaattisia yhtälöitäkin tunneperäisesti. Ne ovat esteettisen kauniita tai luotaantyöntävän rumia. Ne ovat kutsuvia, houkuttelevat ratkomaan yhtälön, tai ne ovat ahdistavia ja vaikeita.

Tunteet ovat aina mukana kaikessa ajattelussa. Kun kerrot tavoitteista, strategiasta, työvuoroista tai vaikkapa kesälomien sijoittumisesta tänä vuonna, viestisi herättää kuulijoissa jonkinlaisia tunteita. Faktat herättävät erilaisia tunteita ja tunteet vaikuttavat kykyysi suoriutua.

Se, että tunteesi vaikuttavat toimintaasi, myös työpaikalla, ei ole mielipidekysymys. Se on fakta.

Miten siis hyödynnät tunneperäistä tietoa samalla kun ratkot arjen haasteita? Tässä neljä vinkkiä joilla pääset alkuun:

1. Pysähdy ja hengitä. Kuuntele, miltä tunteita itsessäsi huomaat. Nimeä tunnetilasi itsellesi rehellisesti: ”Ahdistaa tämä resurssipula….” Kirjoita tunteesi lapulle.

2. Viivyttele näissä tunnelmissa hetki. Ja vielä toinenkin. Kunnioita näitä tunteita. Anna niille arvostavaa huomiota: ”Tältä minusta tuntuu, ja se on inhimillistä.” Tunteissasi ei ole mitään vikaa. Ne ovat täysin luonnollisia. Tällaista on olla ihminen töissä. Tunteet ovat tietoa ja energiaa. Ne yrittävät kertoa sinulle jotain ja säädellä energiatasoasi sen mukaisesti. Kuuletko, mitä tunteesi sinulle kertovat?

3. Mieti, miten voisit nostaa tunnelmaasi edes himpun verran. Mitä tapahtuu jos nyt hymyilet? Onko sinulle selvää, miksi teet tätä työtä – löytyykö työn tarkoituksesta jotain mieltä ylentävää? Nostaisiko jokin musiikki tai videopätkä mielialaasi? Kokeile onnistutko ilahduttamaan kollegasi – silloin omakin mielialasi nousee.

4. Nyt tartu haasteeseen uudestaan. Jos onnistuit käsittelemään tunteesi hyvin, todennäköisesti saat hommasi tehtyä paremmin tai löydät siihen jonkin uuden näkökulman.

Näin teknisetkin haasteet ratkeavat paremmin tunnetaitoja hyödyntämällä.

Tunnejohtaminen ei korvaa työpaikkasi nykyisiä johtamis- ja organisoitumistapoja, vaan se tuo niihin yhden lisäelementin. Voit katsoa mitä tahansa osa-aluetta tunteiden kautta: Mitä tunteita strategiamme herättää? Minkälainen tunneilmasto tässä tapaamisessa on? Mitä tunteita liittyy kehityskeskusteluihin?


Kun tunnistat työpaikalla esiintyvät tunteet rehellisesti ja arvostavasti, mielesi toimii paremmin ja näet koko kuvan tilanteesta kirkkaammin. Ja osaat toimia ainakin himpun verran viisaammin.

/Jarkko