Tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn liittyvä osaaminen voi tukea muutosten edistämistä organisaatiossa lisäämällä henkilöstön sitoutumista muutoksiin sekä vahvistamalla työn imua, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Tunteita voidaan tutkimuksen mukaan hyödyntää työyhteisön ilmapiirin rakentajana ja välillisesti jopa tuottavuutta parantavana tekijänä.
Tunto-tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja tunnejohtamiseen erikoistunut Emergy. Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena oli tarkastella tunnetoimijuutta organisaation muutoksessa sekä sitä, miten tunnetoimijuutta voidaan tunneintervention avulla työpaikoilla tukea. Tunnetoimijuutta tarkasteltiin organisaation arkeen ja käytäntöihin nivoutuvana ilmiönä.
Yksi hankkeeseen osallistuneista yrityksistä oli Tampereen Tilapalvelut Oy, jolla oli edessään merkittävä organisaatiomuutos: kaupungin liikelaitoksen rooli muuttui kiinteistöjen omistajasta palveluntuottajaksi. ”Yhtiömuotoiseen toimintaan siirtyminen aiheutti koko organisaatiossa huolta ja epävarmuutta tulevasta”, kertoo Mauri Heikkinen, Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallintopäällikkö.
Organisaatiomuutoksen helpottamiseksi Emergy toteutti intervention, jossa organisaation johto, luottamusmiehet ja joukko työntekijöitä osallistui kuuteen työpajaan syys-joulukuun 2018 aikana. Samalla Tunto-hankkeen tutkijat keräsivät tietoa haastattelemalla osallistujia, havainnoimalla ja videoimalla työpajoja.
Työpajoissa keskityttiin tunteiden tiedostamiseen, ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen harjoittelemalla 25 työelämän tunnetaitoa ja viittä avainperiaatetta tunteiden käsittelyyn ja tunneilmaston rakentamiseen. Heikkinen kiteyttää työpajojen annin:
”Ne olivat organisaatiokulttuurimme muutoksen mahdollistaja ja alku.”
Heikkinen arvioi myös avoimuuden lisääntyneen yrityksessä jokaisen työpajan myötä.
”Esimiesten osaaminen, tiedostaminen ja rohkeus lisääntyivät ja saimme työkaluja, joiden avulla otamme nyt herkemmin hankalia tilanteita käsittelyyn. Hankkeesta kerätyn palautteen perusteella myös kiittämisen ja arvostamisen on koettu lisääntyneen”, hän kuvailee.
Tunnetoimijuudelle määritelmä ja mittari
Tunnetoimijuutta on tarkasteltu jonkin verran eri tieteenaloilla. Tähän saakka käsitteen määrittely on kuitenkin puuttunut. Hankkeessa tunnetoimijuuden ulottuvuuksiksi määrittyivät omat tunnetaidot ja tunteisiin vaikuttaminen työssä.
Lisäksi tutkijat kehittivät mittarin tunnetoimijuuden tutkimiseen. Tunnetoimijuuden mittarin kehittämiselle oli tärkeää, että tunnetoimijuuden rakennetta tutkittiin kahdessa eri aloja edustavassa organisaatiossa – mittarin rakenne pystyttiin vahvistamaan sekä terveydenhuolto- että teknisellä alalla.
“Tunnetoimijuudessa korostuu yksilön tunteisiin liittyvää osaaminen: hän on tietoinen tunteista, tunnistaa niitä ja ymmärtää niiden voiman. Ihminen myös tietoisesti toimii ja vaikuttaa tämän tietoisuuden ja osaamisen avulla”, kertoo Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden dosentti Päivi Hökkä.
“Pelkkä tietoisuus ja tunteiden voiman ymmärtäminen ei riitä, mutta se on keskeinen lähtökohta. Tunnetaitoja pitää osata myös käyttää ja niiden sisältämä potentiaali on hyödyllistä nivoa osaksi arjen työtä ja käytänteitä”, Hökkä täsmentää.
Analyysit osoittivat, että tunnetoimijuus on myös yhteydessä sekä työn imuun että tunneilmastoon. Tämä osoittaa tunteiden sosiaalista luonnetta ja sitä, että tunteet työssä ovat jaettuja ja että ne ovat yhteydessä ja vaikuttavat arjen työkäytännöissä.
