Tunnistammeko tunnetaitojen merkityksen?  


Toimin kevään 2021 aikana kaksi kuukautta asiantuntijaharjoittelijana Emergy Oy:ssä, jossa minut otettiin avosylin vastaan mukavan työyhteisön arkeen. Työnkuvaan sisältyi yritysvalmennusten havainnointia, harjoitusmateriaalien tuottamista sekä digitaalisen opetuksen suunnittelua ja kehittämistä opetusmuotoilun näkökulmasta. Tunnetaitojen monien sovellutusten ja käyttötarkoitusten inspiroimana kirjoitin alla olevan tekstin tunnetaitojen tärkeydestä.



”Jokaisen päivän läpikulkemiseen tarvitaan vaihteleva määrä ajatuksia, askelia - ja tunteita.”

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat inhimillisen vuorovaikutuksen ytimessä ja niitä pidetään usein sisäsyntyisinä ominaisuuksina. Tunnetaitoja voi ja kannattaa kuitenkin pyrkiä kehittämään läpi elämän, sillä niistä on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla.

Itsestään selvinä pidetyt tunnetaidot


Tunteiden merkitys elämässämme on suuri, sillä rationaaliseksi ylistettyä homo sapiensia ohjailee ajatusten ohella vähemmän tunnustetut ja tunnetut voimanlähteet, eli tunteet. Läpeensä sosiaaliselle ihmiselle tunteet ovat psykologisen olemassaolon perusta, ja niiden huomioiminen olisi rationaalisessakin keskustelussa erittäin järkevää.


Tiedätkö itse, millaisessa tunnetilassa ei kannata tehdä päätöksiä. Erotatko aidon dialogisen keskustelun väittelystä. Entä millaisia keinoja sinulla on sen varmistamiseen, että toinen varmasti kuuntelee. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä niin työssä kuin arjessa. Tunteiden ymmärtämistä tarvitaan tasapuolisesti kaikilla elämän osa-alueilla.


Esimerkiksi väittelyksi äityneen keskustelun umpikuja saattaa ratketa sillä, että toinen osapuoli osaa reagoida asioiden sijasta tunteeseen sanojen takana.  Tunneälykkäästä puhejudosta voi olla apua aggressiivisesti käyttäytyvän ihmisen kanssa toimimiseen. Tunnetaitoista on myös nähdä, että kun toisen ihmisen tunteet ovat valloillaan voi olla hyvä hetkeksi vain vaieta ja kuunnella, vaikka olisi itse asiasta eri mieltä.


Hyviä kommunikointi- ja tunnetaitoja ajattelee helposti henkilöön liitettävinä “luonnollisina” ominaisuuksina, joita toisilla sattuu olemaan enemmän kuin toisilla. Jotkut tunnetaidot saattavatkin tuntua sinulle itsestäänselvyyksiltä, mutta tietoinen harjoittelu voi auttaa kehittymään monipuolisemmaksi taitajaksi. Kaikilla on jotakin kehitettävää, ja kehittyminen jatkuu läpi elämän.

Havaitse ja sanoita tunteita


Tunnetaitojen yksinkertaisena lähtökohtana on se, että pysähdytään tunnistamaan ja huomioimaan omia tunteita ja ajatuksia. Miltä minusta tuntuu juuri nyt? Missä jokin tunne tuntuu vartalossa ja kauanko se kestää?


Esimerkiksi tunnepäiväkirjalla voi tarkkailla helposti sitä, millainen kirjo tuntemuksia yhteen päivään mahtuu. Jos kokeilet, saatat yllättyä siitä miten tavalliseksi ja harmaaksi oletettu arkipäivä muuntuukin erilaisten tuntemusten ja nyanssien täyttämäksi sinfoniaksi.


Tausta-ajatuksena on, että havainnoimalla omia tunteitaan voi oppia ymmärtämään ja reflektoimaan omien lisäksi myös toisten ihmisten näkökulmaa ja kokemusta. Näin oppii välittämään tärkeää tunnetason informaatiota, mikä parantaa kommunikointia ja vähentää ristiriitaista viestintää.


Tätä taitoa kutsutaan myös mentalisaatioksi eli mielentämiseksi. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja, luo vakautta ihmissuhteisiin ja edistää myös hyvää perheensisäistä kommunikaatiota. 


Poikkeusaikana vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen merkitys on korostunut entisestään, sillä koteihinsa pakkautuneilla ihmisillä ei ole kodin ulkopuolisia kontakteja tavalliseen tapaan. Lisäksi tilapäisten työtilojen valaistus ja läppärien kamerat vähät välittävät mikroilmeistä. Etätapaamiset keskittyvät helposti pelkkään asiasisältöön, eikä keskustelukaan voi soljua osittain päällekkäisinä puheenvuoroina, kuten tavallisessa kanssakäymisessä.


Kantapään kautta?


Tunnetaidoissa ei siis ole kyse mistään yksittäisestä taikatempusta, vaan kaikkien opeteltavissa olevista taidoista tiedostamalla tunteiden merkitys kommunikoinnin parantamisessa. Usein yhteiskunnassa tunne- ja vuorovaikutustaitoja aletaan kuitenkin edistämään ammattilaisten avulla vasta silloin, kun yksilö, perhe tai työyhteisö ovat jo kriisissä – olleet sitä kenties jo pidemmän aikaa.


Eikö siis olisikin yksinkertaisempaa opettaa tunnetaitoja heti ja kaikille, sillä näin voisimme säästyä monelta ylimääräiseltä harmilta ja kärsimykseltä. Tunnetaitojen avulla voitaisiin esimerkiksi auttaa ehkäisemään koulukiusaamista, luoda parempaa ilmapiiriä organisaatioihin ja työpaikoille, sekä parantaa yksilötasolla elämänhallinnan taitoja. 


Itse olen ollut mukana vetämässä Kelan tukemia tunne- ja vuorovaikutustyöpajoja diagnosoiduille lapsille ja nuorille. Osallistujat ovat päässeet noihin arvokkaisiin oppimistilaisuuksiin usein vasta monen mutkan ja pitkien vaikeiden kausien jälkeen. Tällä voi olla vakaviakin seurauksia yksilön elämän kannalta, sillä esimerkiksi ADHD on voimakkaasti yliedustettuna vankien keskuudessa. 

Tunneälykkään viestimisen ja taitavan sosiaalisen vuorovaikutuksen taidoille olisi tarpeen antaa nykyistä suurempi opetuksellinen ja yhteiskunnallinen painoarvo. Tunteiden merkitystä ja toimintamekanismeja olisi syytä ymmärtää myös siksi, että niiden avulla ihmisiä koukutetaan someen, saadaan tekemään merkittäviä ostopäätöksiä ja vaikutetaan poliittisiin mielipiteisiin. 

Hyviä vuorovaikutustaitoja peräänkuulutetaan jo liki jokaisessa työpaikkailmoituksessa. Tunneäly ja sen eri osa-alueet tulevat olemaan yhä merkittävämmässä asemassa myös tulevaisuuden yhteiskunnassa ja työelämässä. Etätyöskentely tekee tilanteiden tulkinnasta ja kommunikoinnista entistäkin haastavampaa.


Nykyisin kaikkien on myös hallittava viestintää lukuisissa sosiaalisen median kanavissa. Tämäkään tehtävä ei ole helppo, sillä internet on täynnä trollausta, monitulkintaisuutta ja piilomerkityksiä. Tunneälykästä läsnäoloa ja toimintaa kaivataan sitä paitsi myös kollegoilta, kavereilta ja elämänkumppaneilta.


Tunnetaitokoulutuksen tulisikin olla jokaisen yksilön, perheen, koulun ja työyhteisön perusoikeus. Muita keskeisiä elämässä selviytymisen taitoja nähdäkseni opetetaan jo.  Tunnetaitojen perusopetusta tapahtuukin jo jonkin verran kouluissa, mutta entistä suuremman jalansijan saavuttamiseksi vireillä on esimerkiksi kansalaisaloite tunne- ja vuorovaikutusaineen kirjaamisesta perustuslakiin.

*Bjarne Lönnrosin Punavuoressa sijaitsevaa teosta “Pysyvien rakenteiden lisäksi myös tilapäiset ilmiöt vaikuttavat paikan luonteeseen “ mukaillen. 




Linkkejä aiheesta kiinnostuneille:


Helsinkiläiskoulussa opetettiin lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja: Tulokset ällistyttäviä

Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä

Mielentämisen taito keventää arjen tunnekuormaa

Mitä on mentalisaatio eli mielentäminen?

Opettele tärkeitä tunnetaitoja ja säilytä tasapaino kotona

Puhejudosta iltasanomissa

Suomen ensimmäinen jatkuvan oppimisen professori sanoo, että tunteet auttavat oppimisessa: ”Tunteet kuuluvat työpaikalle”

Suomen mielenterveys Ry – Tunnetaitojen perusteet

Tietoisuustaidot vähentävät opiskelijoiden stressiä

Tietoisuustaitojen harjoituksia opetushallinnon sivuilla

Tiilenpäitä vai terapiaa?

Tunne- ja vuorovaikutustaidot -oppiaineen kirjaaminen perusopetuslakiin

Tunnetaitoja kaikille Ry:n sivusto

Tunto2 – Tunnetoimijuus strategian toteuttamisen tukena

Why Emotional Intelligence Is A Critical Skill For The Future Workforce