Kun tunteille ei löydy sanoja – Oletko törmännyt aleksitymiaan?


Emergyn psykologi, tunnetaitovalmentaja ja tietokirjailija Jarkko Rantanen kertoo, että tutkimuksen mukaan joka kuudes suomalainen mies on aleksityyminen. Oireyhtymä näkyy työelämässä liiallisena asiakeskeisyytenä ja ihmisten todellisen potentiaalin menetyksenä.


“Joidenkin tutkimusten mukaan aleksitymiaa tavataan enemmän miehillä, mutta ihan yhtä lailla sitä esiintyy naisilla. Noin 5-10% väestöstä kuuluu tähän ryhmään, joka ei tunnista omia tai toisten tunteita.”


Rantanen kuvaa, että aleksityymisen ihmisen on vaikea tunnistaa ja sanoittaa tunteita. Jos toinen heiluu ja hihkuu innoissaan, ei aleksityyminen ihminen osaa lukea, että kyse on innostuksesta.


“Hän näkee vain heilumisen ja pitää käytöstä outona. Aleksityyminen ihminen voi nähdä myös, että hänelle huudetaan, mutta hän ei ymmärrä, että kyse on ärtymyksestä tai vaikkapa hädästä.”

Aleksitymia voi olla synnynnäinen oireyhtymä tai sen piirteitä on saatettu omaksua selviytymiskeinona.


“Rankat elämänkokemukset voivat ikään kuin katkaista tunneyhteyden: tunnekokemukset ovat niin rajuja, että ne on haluttu ohittaa. Myös kasvatuksella voi olla vaikutusta tähän. Jos lapsi kasvaa ympäristössä, jossa ei nähdä tunteita tai puhuta niistä, voi hänkin oppia ohittamaan niiden merkityksen.”


Aleksitymia osana työpaikan kulttuuria


Rantanen kuvaa, kuinka aleksitymiaa voidaan tarkastella myös kulttuurin näkökulmasta. Rantanen on itse tutkinut vuosia tunteita osana organisaatiokulttuuria.


“Monilla työpaikoilla puhutaan vain asiaa: strategiaa, tavoitteita, prosesseja, lukuja. Ei kiinnitetä lainkaan huomiota siihen, miltä ihmisistä tuntuu tämän kaiken keskellä. Jossain mielessä voisi ajatella, että aleksitymia on tullut työpaikan ominaisuudeksi”, Rantanen toteaa.


Liiallisella asiakeskeisyydellä tuhotaan työelämää hiljalleen.


“Jos jatkuvasti ohitetaan tunteet, eikä työssä saa tuntea mitään, niin se muuttuu tuskaiseksi. Usein työpaikan ongelmien ytimessä ovat ilmaisemattomat ja käsittelemättömät tunteet.”

Rantanen muistuttaa, että jokainen voi oppia kuuntelemaan ja herättelemään tunteita sen sijaan, että ohittaa itseään jatkuvasti.


“Pahimmillaan alitajuinen kuorma siirtyy käytökseen, eikä kukaan ymmärrä mistä poikkeava käytös juontaa juurensa. Tunteiden tunnistaminen auttaa olemaan aidosti oma itsensä ja se lisääkin hyvinvointia merkittävästi.”

Tunneälykkyys selittää myös menestymistä niin johtotehtävissä kuin vaikkapa asiakaspalvelutehtävissä.


“Tunnetaajuudella toimiminen liittyy vahvasti tiimityöhön ja asiakassuhteisiin. Lisäksi purkamalla työpaikan tunnemiinat saadaan lisää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.”


Yksinkertaisimmillaan tunteita voidaan herätellä Rantasen mukaan olemalla aidosti kiinnostunut kanssaihmisistä.


“Miten koet tämän asian? Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Mitä sinulle aidosti kuuluu?”