Valmentajien mietteitä keväästä 2021
Tunto2-hanke on jatkoa Emergyn ja Jyväskylän Yliopiston yhteiselle Tunto-hankkeelle, jossa todettiin tunnetoimijuuden olevan myönteisesti yhteydessä tunnetason sitoutumiseen, muutoksen toteuttamiseen, työn imuun ja tunneilmaston kehittymiseen.
Alkuvuonna 2021 käynnistynyt Tunto2-hanke syventää edeltäjänsä löydöksiä ja selvittää, voiko tunnetoimijuus edistää strategian toimeenpanon onnistumista yrityksissä. Tunto2-hankkeen tutkimusosuuden toteuttavat Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ja tutkimuksen rahoittaa Työsuojelurahasto. Mukaan hankkeeseen valikoitui kolme edelläkävijäorganisaatiota: VTT, Mölnlycke ja Endress+Hauser Oy, joissa Emergy toteuttaa “Tunnetoimijuus strategian toimeenpanon apuna” -ohjelmakokonaisuuden. Kokonaisuudessaan hankkeessa on mukana yli 200 strategian henkilöjohtamisen rooleissa toimivaa esihenkilöä sekä noin 50 muissa avainrooleissa toimivaa työntekijää.
Strategia herättää tunteita
”Jo sana strategia itsessään herättää todella paljon tunteita”, pohtii Ira Leppänen Emergystä. ”Strategiat eri organisaatioissa herättävät ristiriitaisia ja voimakkaitakin tunteita kuten innostusta, ylpeyttä, uteliaisuutta ja samalla riittämättömyyttä, pelkoja ja jopa ahdistusta”, hän kuvailee.
Jarkko Rantanen Emergystä täydentää, että strategiat koetaan todella tärkeiksi toiminnan ohjaajiksi.
”Olemme olleet jopa yllättyneitä siitä, kuinka merkitykselliseksi strategia koetaan organisaation eri tasoilla. Ihmiset aidosti välittävät siitä, mitä valintoja strategiaan on tehty ja miten se vaikuttaa heidän arkeensa.”
Rantanen muistuttaa, että strategiakeskusteluihin tiimi- ja yksilötasoilla kannattaa investoida riittävästi aikaa.
”Yksilön tasolla strategia onkin oikeastaan henkilökohtainen asia: mitä se minulle tarkoittaa ja kykenenkö osaltani edistämään tuota kaikkea? Jos strategiaa ei ymmärretä riittävästi, se aiheuttaa hämmennystä, turhautumista ja riittämättömyyden tunnetta strategian toimeenpanovaiheessa.”
Leppänen on ilahtunut, että Tunto2-hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ja ihmiset ovat heittäytyneet mukaan täysillä.
”Ihmiset ovat uteliaita oppimaan uudenlaista, inhimillistä otetta työelämään ja johtamiseen. Olemme havainneet selvän kiinnostuksen siirtyä aitoon keskusteluun siitä, miltä tuntuu olla ihminen työelämässä. Työpajojen keskusteluissa on selkeästi havaittavissa halu kehittyä johtajana ja ammattilaisena; halutaan auttaa ihmisiä ympärillä onnistumaan.”
Tunto 2 -hankkeen osallistujat ovat heittäytyneet mukaan hämmästyttävällä aktiivisuudella: ovat uteliaita oppimaan ja soveltamaan ja selkeästi kaipaavat ihmistä puhuttelevaa otetta työelämään ja johtamiseen. On havaittavissa selkeä kiinnostus siirtyä asioiden lisäksi aitoon keskusteluun; miltä tuntuu olla ihminen työelämässä. Johtamisen rooleissa tämä näkyy haluna ymmärtää erilaisuutta, ihmisten käyttäytymisen ja reaktioiden takana olevia tunteita ja tarpeita sekä löytää keinoja aidosti ymmärtää, motivoida ja luoda edellytyksiä onnistumiseen.
Muuttunut johtaminen
Nykypäivän johtamiseen liittyy halu ymmärtää erilaisuutta, ihmisten käyttäytymistä ja reaktioiden takana olevia tunteita ja tarpeita. Miten löytää keinoja kohdata ihmiset ja heidän tunteensa ja tarpeensa aidosti erilaisissa tiimeissä?
Rantanen kiittelee aktiivisia ja heittäytyviä osallistujia, joiden kanssa Zoom-etätapaamisissakin on päästy aitoihin kohtaamisiin ja oivalluttaviin, poikkitieteellisiin keskusteluihin. Samalla ihmiset ovat päässeet keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan sekä ymmärtämään paremmin arkea sellaistenkin kollegoiden kanssa eri puolilta organisaatiota, joiden kanssa ei muuten tulisi keskustelua ja vaihdettua ajatuksia strategiajohtamisen teemoista.
”Olemme onnistuneet kehittämään työpajojen rinnalle uudenlaisia, vaikuttavuutta parantavia työskentelytapoja, kuten parisparraukset ja caseklinikat, joissa harjoitellaan tunnetaitojen soveltamista aidoissa arjen tilanteissa. Näiden avulla tunnetaitojen siirtyminen aidosti osaksi arkea on selvästi vahvistunut. ”
Kesän jälkeen toteutetaan vielä viimeiset työpajat ja case-klinikat, jonka jälkeen onkin tutkijoiden suorittaman loppumittauksen aika. Keväällä 2022 toteutetaan vielä seurantamittaus, jotta nähdään, miten pysyviä saavutetut vaikutukset ovat. Sen jälkeen on johtopäätösten aika. Hankkeen loppuraportti valmistuu keväällä 2023.
