Tunteet vaikuttavat suorituskykyymme – Halusimme tai emme

Usein ajattelemme, että siirtämällä tunteet kylmästi sivuun suoriudumme paremmin työtehtävissämme, urheilussa tai jopa ihmissuhteissa. Todellisuudessa tunteet eivät ole mikään häiriötekijä, joka veisi huomion pois olennaisesta. Ne ovat tietoa ja energiaa – yrittäen kertoa meille jotakin tärkeää. Tunteet myös säätelevät energiatasoamme ja toimintamme laatua eli kyseessä on todellinen voimavara, joka tulee suunnata oikein.


tunteiden vaikutus työelämä


Tunteet vaikuttavat energiatasoon ja tavoitteiden asettamiseen


Tunteet vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka paljon energiaa sinulla on kullakin hetkellä käytettävissäsi. Monet tunteet, sekä positiiviset että negatiiviset, lisäävät energiaa: esimerkiksi innostus, pelko ja viha lisäävät kaikki energiaa. Toiset tunteet taas vähentävät energiaa, sellaisia ovat esimerkiksi suru, häpeä ja tyytyväisyys. Suuttumus nostaa energiatasoa, lisää riskinottohalua ja tekee ajattelusta pinnallista ja nopeaa. Vihaisena on vaikea ajatella asioita monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Vihainen mieli etsii syyllisiä ja haluaa ratkaista asiat nyt heti, pysyvästi ja lopullisesti, liikoja miettimättä ja pohtimatta.


Tunteet vaikuttavat myös siihen, minkälaisia ja miten haastavia tavoitteita asetat itsellesi. Yleisesti ottaen positiivisia tunteita kokevat ihmiset asettavat itselleen korkeampia ja haastavampia tavoitteita. Hyvällä mielellä usko omiin kykyihin on vahva ja rima asetetaan korkealle. Ahdistuneena pienikin tavoite tuntuu suurelta ja rima lasketaan mahdollisimman alas.


Tunteiden vaikutus ostokäyttäytymiseen


Erilaiset tunteet vaikuttavat meihin eri tavoin. Hyvä esimerkki positiivisten tunteiden monenlaisista vaikutuksista on Chicagon yliopiston tutkimus, jossa selvitettiin tunteiden vaikutusta ihmisten ostokäyttäytymiseen. Aiemmin on ajateltu, että positiivisia tunteita kokiessaan ihmiset suhtautuvat kaikenlaisiin tavaroihin positiivisemmin ja ostavat siksi enemmän. Tässä on kuitenkin sorruttu liialliseen yleistykseen. Tarkemmat tutkimukset osoittavat, että erilaiset positiiviset tunteet vaikuttavat ostokäyttäytymiseen eri tavoin.


Esimerkiksi tuntiessaan ylpeyttä ihmiset ovat taipuvaisia ostamaan näyttäviä tuotteita, kuten kelloja, kenkiä ja vaatteita. Tyytyväiset ihmiset taas ostavat herkemmin kotiin liittyviä tuotteita, kuten sisustustarvikkeita, kodinkoneita, huonekaluja ja oloasuja. Kaksi erilaista positiivista tunnetta johtaa kahteen erilaiseen ostokäyttäytymiseen. Ja kuten tyypillistä on, tutkimukseen osallistuneet eivät olleet tietoisia tunteidensa vaikutuksesta ostopäätöksiinsä. Tunteiden vaikutus onkin usein tiedostamatonta.


Tunteet työpaikalla


Työntekijöiden kokemilla tunteilla ja työpaikan tunneilmastolla on ratkaiseva vaikutus työtehtävien oppimiseen, motivaatioon ja suoriutumiskykyyn. Tunteet tehostavat myös muistamista. Työpaikka, jossa koetaan paljon tunteita, synnyttää paljon muistoja. Eri tunteet vaikuttavat muistiin eri tavoin. Stressaantuneen ja pelokkaan työntekijän aivot keskittyvät selviytymiseen ja turvan varmistamiseen: kyky ajatella monipuolisesti heikkenee, huomio kapeutuu sen keskittyessä pelkoa herättäviin yksityiskohtiin ja muistiin painuu pelkoon liittyviä keskeisiä yksityiskohtia.


Positiiviset tunteet taas laajentavat ajattelua ja tekevät siitä joustavampaa, auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia, lisäävät valmiuksia toimia ja edistävät toipumista vastoinkäymisistä. Kun mieli on avoin ja ajattelu joustavaa ja monipuolista, oppiminen ja työssä suoriutuminen on huomattavasti helpompaa. Työntekijän kokemat tunteet vaikuttavat siis monin tavoin hänen toimintakykyynsä.


Tunteiden vaikutus päätöksentekoon


Tunteet vaikuttavat aina myös päätöksentekoon. Yleisesti ottaen positiiviset tunteet johtavat tehokkaampaan, systemaattisempaan, monipuolisempaan ja huolellisempaan päätöksentekoon. Päätöksiä tehdessään positiivisia tunteita kokevat ihmiset kysyvät enemmän lisätietoja, tarkastelevat asiaa useammalta kannalta ja huomaavat paremmin tilanteeseen vaikuttavat olosuhteet.


Eräässä tutkimuksessa positiivisia tunteita kokevien työnhakijoiden todettiin olevan selkeämpiä työnhakunsa suhteen, he hankkivat ja yhdistivät tietoa eri puolelta systemaattisemmin ja tehokkaammin, panostivat työnhakuunsa enemmän ja pääsivät siten useammin haastatteluihin ja saivat enemmän työtarjouksia.


Negatiiviset tunteet johtavat kapea-alaisempaan mutta yksityiskohtaisempaan ja analyyttisempään tiedon prosessointiin päätöksenteon hetkellä. Ihmiset käyttävät omaa tunnetilaansa myös senhetkisten olosuhteiden ja ympäristönsä arvioinnin pohjana – negatiivisiin tunteisiin sisältyy usein ajatus siitä, että jokin on pielessä. Siksi ne motivoivat tarkastelemaan tilannetta erityisen tarkasti ja kriittisesti.


Tunteet ja sosiaalinen toiminta


Tunteilla on keskeinen rooli myös sosiaalisessa toiminnassa. Jotkin tunteet lisäävät haluasi sosiaalisiin kontakteihin, esimerkiksi innostus ja kiitollisuus. Toiset taas saavat sinut mieluummin vetäytymään omiin oloihisi, kuten häpeä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa, onko tunne sellainen, että sen jakaa mielellään muiden kanssa, vai sellainen, että mieluummin peittää ja salaa sen, pitää omana tietonaan.


Kehtaatko esimerkiksi tunnustaa kollegoillesi, että olet kateellinen heille? Tai uskallatko kertoa, kun sinua hävettää? Tunteiden sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä vaikutus on erittäin keskeinen, kun ajatellaan työyhteisön suorituskykyä. Jos häpeä ja pelko leimaavat organisaation kulttuuria, luontaista yhteistyötä ei juuri synny.



Haluaisitko varmistaa, että organisaationne tunneilmasto on suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia edistävä? Tunnejohtamisessa kyse on konkreettisista menetelmistä, joita voidaan soveltaa joka päivä. Tutustu valmennuksiimme tai ota yhteyttä, niin räätälöimme juuri teille sopivan kokonaisuuden.